Selkä kipeänä eteenpäin...

Selkäkipu raastaa jo kuudetta päivää... Tosin kyllä mä jo kävelen, mutta ei selkä vielä kunnossa ole. Makuultaan kun nousee, niin vähän aikaa on hyvä, mutta jos istuu tai seisoo/kävelee alkaa pian jomottaa ja selkää vetää kyttyrään... Ja silloin on vain oikaistava.. Panadolia olen ottanut maksimi annoksella, eikä siitä kyllä sen sanottavampaa hyötyä tunnu olevan. Inhottava vaiva... Eilen jouduin nostelemaan pikkuisia kun Juho oli töissä ja johan taas vaiva paheni. Tänään olen yrittänyt olla nostamatta yhtään mitään, pakko yrittää levätä jos meinaa saada selän kuntoon.

Mä oon yrittänyt saada to do-listalta ikuisuusjuttuja tehtyä ja aika hyvin siinä onnistunutkin. Esimerkiksi kaivoin Lissabonin ja Prahan reissujen matkakuvat ulkoiselta muistilta ja väänsin niistä yhteisen kuvakirjan aikaiseksi, teksteineen kaikkineen ja pistin sen tilaukseenkin jo (sopivasti tarjoushinnalla). Sitten tilasin meidän olohuoneen takaseinään uutta tapettia, ihanaa kuviollista sellaista (pinkkejä kukkia sinisellä pohjalla) ja sitten muutaman vaatteenkin ostin fb-kirpulta ja muutaman sain myytyäkin. Oon ostanut varmaan muutakin ja tuhlannut rahaa oikein urakalla. Kalliiksi käy tää toipilaana olo. 

Sitten mulla on niitä taimiakin kasvamassa. Ja nyt joutuu toteamaan että lapasestahan se lähti. Meillä on tulossa toista sataa samettikukkaa ja lisäksi ties kuinka monta kymmentä koristekurpitsan alkua on kasvamassa. Just lueskelin että kyseiset taimet kasvavat 2-3 metriä korkeiksi! :OOOOO :DDDDD Minne helekuttiin mä ne saan ängettyä? Vai kiipeämmekö loppukesästä - kuten Jaakko - pavunvarsia pitkin taivaaseen, jos ne oikein alkavat rehottaa ja paksuuntuvat! :0 Sitten krassit eivät itäneet ollenkaan toivotulla tavalla, pussillisesta vain viisi alkoi kasvamaan. Täytyy ostaa uusia krassinsiemeniä! Haluan niitä ehdottomasti lisää meidän pihalle ja terassille. 

Mitäs muuten, no vappu on ja mennee aika kepoisesti ohitse. Pussillinen ilmapalloja sentään katossa, mutta osto-sima ja serpentiiniäkään ei näy missään. Saa kyllä mun selkävaivaani syyttää tästä. Hei, mut sentään munkki syötiin puoliksi Mimosan kanssa tänään. ;-) Se on moi nyt! :)

Kontaten mennään... Kiitos noidannuolelle!

Terveisiä sohvan pohjalta... Tuli sitten vissiin viime viikonloppuna ja alkuviikosta haravoitua liiaksi kun eilen jysähti kunnon megaluokan noidannuoli allekirjoittaneen alaselkään. Tuttu juttu vuosien varrelta, mutta täytyy kyllä nyt myöntää ettei ihan näin rajusti ole koskaan aikaisemmin iskenyt. Eilen vielä sain revittyä itsestäni sen verran irti, että pääsin kävellen (toki harjaan nojaten) siirtymään autoon ja autosta neuvolaan, kun Aatoksen kasvukontrolliaika oli. Isäni oli apunani. En totisesti olisi päässyt sinne yksin kahden pienen kanssa mitenkään. Mitat oli onneksi kunnossa, mutta tuon reissun jälkeen mun oli jätettävä lasten hoito ihan täysin muiden vastuulle ja siirryttävä liikkumisessa konttauslinjalle. Samalla on jatkettu tämä päivä. Panadolia vahvempaa ei ole tullut imetyksen takia otettua. Kaitpa tämä jossain vaiheessa laukeaa.. Onneksi Juho pystyi jättäytymään tänään kotiin ja huolehtimaan meistä. 

Jos tästä nyt jotakin hyvää yrittää repiä, niin olenpahan saanut pakkolevossani laitettua tilaukseen Aatoksen kastejuhlan valokuvat, äidin hautajaisista muutaman lisäkuvan sekä Mimmin vauvakirjaan tilattua muutaman kuvasen. Näistä osa oli etsittävä ulkoisesta muistista, et tosiaan joutui tekemään vähän salapoliisihommia. Hyvä, hyvä! :) Mä niin toivon, että huomenna pysyisin jo kävelemään, mutta mikäli en, niin aion laittaa kuvakirjan tekeille. (Matkakuvia ystäväni seurassa sinkkuvuosilta!)

Kyllähän tässä oikeesti kunnon relaksantit ja kipulääkkeet olisi tehneet gutaa... Tai ainakin nopeuttaneet tätä parantumista. Mut suoraan sanottuna, ajatuskin piikistä jo valmiiksi kipeässä kankussa, ei houkutellut sitten yhtään. Saati koko terveyskeskukseen pääseminen... Ei sinne nyt kontatenkaan "kehtaa" mennä! Ja istuminenkaan ei houkuttele sen enempää missään pyörätuolissa saati autossa ennen sitä.. Tänään en tosiaan ole muuten liikkunut kuin konttaamalla suihkuun (oli pakko päästä, tukka oli niin likainen ja lämmin vesi tuntui selässä hyvältä), ai että oli "mukavaa" konttailla sieltä pois ja saada kylpytakki selkäänsä. Vähääkään jos väärään asentoon menee niin johan on kuin puukko selässä! Haastetta piisasi vaatteiden pukemisessa, vaikka apua olikin saatavilla. Sitten olen kontannut lähinnä sohva - wc - sohva - keittiö - sohva väliä ja kohta makuuhuoneeseen, oikein pisin ponnistus ja vielä vessan kautta! Huhuh! 

Milloinhan sitä opettelisi taas kävelemään?

Kehrä, villiruusu ja primavera... ♥

Kello on yli puolen yön ja mä lopetin vasta puunaamasta kehrä-kasariani. Ostin sen vitosella taannoin kirpparilta. Ei sillä ruokaa uskalla laittaa, sen verran pahat emalivauriot on sisäpuolella, mutta koristeeksi siitä vielä on. Tänään sitten keksin, että meidän ensi kesän krassit saavat siitä yhden kauniin astian minne pesiä! ;) Edellisen kesän kaksi kattilaa, villiruusu ja keltainen Primavera, ovat nyt puunattu ja nostettu ansaitsemilleen paikoilleen meidän keittiön hyllylle, muumimukien joukkoon. Saattaa olla, etten raaski niitä tästä aitiopaikasta laittaa pihalle ollenkaan. Ihastelen niitä aina keittiön ohi kulkiessani. :)

Nuo kaksi kattilaa - Villiruusu ja Primavera - poimin muutamia vuosia sitten meidän entisen taloyhtiön roskiksesta. Sinne ne joku mummo oli hylännyt. Eihän niistä käyttöön toki enää ollutkaan, mutta kaukana ne olivat minun silmissäni roskiksesta! Onneksi satuin paikalle oikeaan aikaan! ♥ Toisen roska = toisen aarre. :)

Viime viikolla taas sain keittiööni uudet, eli vanhat, verhot. Paikallisella fb-kirpparilla oli ihanat kapat myynnissä euron kappale ja niinpä ne (2 kpl) sitten muuttivat meille. Punaisella pohjalla valkeita kukkia! Oikein kivat!



Laitoin myös hetkeksi seinälle roikkumaan "tarjottimen roikottimiin" mummolan vintiltä löytämäni pihlaja-tarjoiluastian. Roikottimet löysin paikalliselta kirpparilta viime talvena parillakymmenellä sentillä.

Eilen me käytiin paikallisessa kierrätyskeskuksessa. Yläkerrasta ei meinannut löytyä mitään, mutta kun paineltiin rappusia pitkin alakertaan niin johan alkoi löytymään! Siellä silmiini osui oitis kori josta sai ottaa ilmaiseksi tavaraa. Näin siellä tasseja ja muistin heti saint pauliani joka totisesti halusi kultareunaisen tassin itselleen. Sitten huomasin ihanan kupin jonka pohjassa oli nro 5. Katsoin, että muistuttaapa tosi paljon yhtä lautasta Arabia 140v lautassarjasta (Leena). Johon olen vähän ihastunut. Mutta oli tuo kuva ihan erilainen kuin muistin, mutta värimaailma sentään osui aika kohdalleen. No, joka tapauksessa huomasin samassa "ota tästä" korissa vielä kupille lautasen, jonka pohjassa luki Arabian leimat ja kupin nimikin "rinki". Käyttökuntoinen ihanuus (ja ilmainen). Olipa hyvä tuuri. (Vaikka omatuntoni soimasikin minua, että olisi pitänyt huomauttaa kassalla että oliko tämä nyt oikeassa paikassa ja ja tää ehkä saattaa olla muutaman euron arvoinen, tai ainakin mun mielestä tää on tosi ihana ja mulle tosi arvokas! Sain hillittyä sitten kuitenkin itseni... Eiköhän se ole paras että sieltä ihmiset hakee tavaraa ja juuri niin, ettei hinta nouse esteeksi kenellekään? :)

Arabian "rinki" kahviastiat

Kierrätyskeskuksesta lähti matkaan myös tämä ihana virkattu vauvapeitto. Kahdessa kohtaa on pienet tummemmat läikät, mutta ajattelin niiden lähtevän pienellä tilkalla klooria. 

Ja korttitelineeltä kahmaisin nämä "taidetta ilman käsiä" kortit matkaani. Musta nämä ovat niin ihania. Täytyy katsoa voinko luopua niistä ja lähettää joku vuosi niitä joulukortteina ihmisille... Tai sitten vaan päädyn ihastelemaan niitä omassa laatikossani.. :) 

Kyllä oli rouvalla hyvä mieli, kun tuli lähdettyä kierrätyskeskuksessa käymään. :)
Käykää tekin ja laittakaa hyvät teille merkityksettömät ja tarpeettomat tavarat kiertoon!

Keväinen sunnuntai :)

Kevät tulee kohisten! Viikko sitten oli vielä aika paljon lunta ja meidän pihan läheisyydessä valtavat vesilammikot, missä Mimosa vilustutti itsensä, kun oli isosiskon kanssa vähän tutkiskelemassa... Olihan sillä kumisaappaat ja kurahousut jalassa, mutta eihän ne nyt sitä kestä että polvia myöten kahlataan lammikossa, kuten sain keittiön ikkunasta todeta! :O :) No, kuume on onneksi selätettty ja sattuuhan noita. Mäkin muistan lapsuudestani "legendan" jossa olen itse vappuna juoksennellut paljain jaloin nurmikolla ja seuraavan viikon viettänyt sisällä kuumeessa. Mulla on kyllä joku hämärä mielikuvakin tuosta sisällä vietetystä viikosta... :) Aijai! Sittemmin sitä on oppinut että kevät on aika petollista aikaa vilustumisen suhteen. Tätä asiaa yritän saada esikoisellekin ymmärretyksi, mutta ilmeisesti aika laihoin tuloksin.. Girls! :)

Me vietämme tämän kodin piirissä ensimmäistä kevättämme. :) Viime syksynä jäi hieman haravoinnit kesken ja niitä saimme eilen kuopsutella maasta irti. Leikkasin myös vanhoja oksia mustaviinimarjapensaasta. Leikkasin melko ronskilla kädellä puskaa, mutta niin että saadaan myös marjoja keitellä mehuiksi tänä syksynä. Ja halutessaan voi syksyllä leikata vielä muutamia oksia pois. Meidän parille marjapuskalle olisi tehtävä myös kunnon puiset tuet, en pidä noista muovihärpättimistä, mitkä niiden ympärillä nyt on. Ja lisäksi pihaan voisi laittaa vielä muutaman puskan lisää. Viime syksyn mehutkin oli juotu muutamassa kuukaudessa! :) 

Mimosa sai oman haravan Tokmannilta, 1,5e. :)

Leikkasin myös yhden - jo monena vuonna - pupun syömän omenapuun raadon pois. Haluaisin ostaa uuden omenapuunkin tänne pihaan. Viime syksynä tuotiin edellisen kodin pihalta yksi ja on tuossa toinenkin, mutta sitä ei ilmeisesti ole juurikaan leikattu koskaan ja viime vuonnakin teki peräti yhden omenan... Että tekisi mieli  sahata sekin puu matalaksi ja laittaa samalle paikalle puu joka myös tekisi hedelmiä. Etupihallahan tässä on (meidän tänne siirtämä) kirsikkapuu ja takapihalta löytyy myös luumupuu, jonka luumut oli tosi herkullisia syksyllä. :) 

Aatoskin viihtyi mukavasti pihalla istuskelemassa ja katselemassa toisten haravointia ja leikkejä. ♥

isi ♥ Aatos

Ensi viikolla Juholla alkaa isäkuukausi ja minä jään "joutonaiseksi" kotiin. En siis ole palaamassa työelämään, vaan olen tämän kuukauden myös kotona ja jään sitten hoitovapaalle kun isäkuukausi on pidetty. Nautiskellaan tässä vähän yhdessä kesälomasta... Kun sitä ei sitten kovin paljon muuten ole! :) 

Synttäreiden juhlintaa!

Meillä vietettin eilen viimein Iisan synttäreitä. Kaikki kutsutut ei toki paikalle päässeet mutta hyvä joukko meitä kuitekin oli. Pappa, mamma, isomummo, isotäti miehensä kanssa, serkkuja, kummeja, setiä jne. Iisa sai ihania lahjoja, mutta kaikista paras juttu taisi olla se kun pääsi illan päätteeksi mummolaan serkkutyttöjen kanssa yökylään. ♥ :) 

Meillä oli tarjolla vilhelmiinoja, Daim-hyydykekakku, valkosuklaa-mansikkajäädykekakku, marenkeja, vohveleita sekä riisipiirakoita (suoraan pakastepussista). :) Lisäksi mansikkamehua, kahvia, teetä ja Muumi-tikkareita. Siinähän sitä, aika makiaa! :D

Marenkeja ♥

Ainahan mä olen ollut makean ystävä, mutta nyt tuli tehtyä jotain niin hyvää, että näitä tulee vastaisuudessa olemaan meillä varmaan joka juhlissa! :D Löysin täältä  todella helpon ja hyvän ohjeen. (Tein ensimmäistä kertaa ikinä marenkeja! :) ) eli neljä valkuaista vaahdotetaan niin pitkään että ne pysyy astian pohjassa ylösalaisin ja sitten 200g sokeria sekaan ja vatkataan taas. Pursotin marengit pellille ja sitten uuniin! Marengit paistetaan 1h 20min 120 asteisessa uunissa keskipellillä. (Näitä tuli pari pellillistä ja pistin ne samaan aikaan uuniin kypsymään! Yhtä hyvin onnistuivat molemmat pellilliset.) Jos yhtään tykkään marengeista, niin kannattaa kyllä kokeilla tätä ohjetta! :)

♥

Seuraavat synttärikemut meillä onkin sitten toukokuun lopussa, jolloin Mimosa täyttää 2 vuotta! :)

Ihan(a) tavallinen torstai ♥

Tämä päivä oli oikein hyvä päivä. :)

Vaikkakin nuorimmainen jantteri heräsi tikkana isännän herätyskellon ääneen kello kuusi. Ja minä päänsärkyyn. Pikku mies lähti iskän kanssa aamutouhuihin ja minä nappasin parasetamolia huiviin ja sain sen verran unta, että päänsärky oli jo poissa kun Aatos palautettiin kainalooni! ♥ 

Myöhemmin, kello 9:30 lähdimme kärryillä Tokmannille multien ostoon ja ihmetyksekseni Mimosa oli varsin tyyväinen kärryjen kyydissä, toki pienet pätkät käveli kärryjen vierellä. Taimimullat löytyi ja mukaan tarttui myös saint paulia. Mummolassa niitä on ikkunalaudoilla ollut aina. Nyt meilläkin täällä, vaikka ikkunalautoja ei olekaan. (Hmm.. ainakaan vielä. Pitäisköhän laittaa? EI kai..) Ostettiin myös pieni puutarhaharava Mimosalle, päästään sitten yhdessä pihahommiin! 

lehtisalaattia, koristekurpitsa sekoitus, ryhmäsamettikukka sekoitus ja pensaskrassi

Kunhan nousevat niin täytyy laittaa näitä vähän väljemmin kasvamaan... :)

Aatos nukahti jo mennessä rattaisiin ja jatkoi unta, kun me menimme Mimosan kanssa sisälle ruokaa lämmittämään. Pestiin samalla myös kissanhiekka-astiat ja vaihdettiin uudet puhtaat hiekat. Ruoka syötiin, mutta huomasin Mimosan olevan tosi uninen yhtäkkiä ja otsakin tuntui lämpimältä, 38,6 olikin noussut lämpö... Annoin nestemäistä Buranaa, jota meni kyllä muuallekin kuin vain suuhun.. Päiväunille ei tarvinnut kuin viedä sänkyyn ja hetki silitellä... Aatoskin nukkui yli 2h rattaissa, joten kerkesin juoda kahvit ja päällystää "pääsiäislaatikon". Sitten poika heräsi ja vietimme jonkin aikaa kahdestaan ennen kuin Mimosakin tunnin unien jälkeen pomppasi ylös. Välipalan syömisen ja siementen istuttamisen jälkeen Mimmi halusi pihalle keinumaan. Puettiin päälle ja lähdettiin ulos, jossa huomasin että täällähän alkoi juuri satamaan. Laiton sadesuojan vaunujen päälle ja jatkettiin matkaa leikkipuistoon. Siellä neiti keinui vähän aikaa ja palattiin sitten kotiin. Raivattiin kuistia ja irroittelin jouluvalot ja muut talvihärpäkkeet yhteen kasaan varastoon vietäväksi. Haettiin myös puita ja myöhemmin lämmitettiin takkaa. Pyysin isäni hetkeksi lastenvahdiksi, kun kävin hakemassa apteekista lisää kuumelääkettä ja samalla kissojen matolääkkeetkin tuli hommattua. Ruuaksi laitoin jauhelihakastiketta ja perunoita, ah niin perusarkiruokaa, mutta niin hyvää! :) Lisäksi tehtiin vielä mustikkarahkaa. Ruoka maistoi tytölle hyvin. Sitten leikittiin lattialla, katsottiin pikkukakkosta, minä neuloin villasukkaa ja kun Juho saapui kotiin, Mimmi jaksoi olla hetken hereillä, mutta pian jo alkoi uni painaa ja kuume oli noussut 38,7 asteeseen taas... Suppoa annoin ja pistin tytön yöunille jo ennen kahdeksaa. 

Pikkukakkosessa oli jotakin jännittävää menossa! :)

Sitten kävin vielä hakemassa valkosuklaiseen mansikkajäädykkeeseen tarvikkeet, ja tekaisin Iisan synttäreille jäädykkeen valmiiksi pakkaseen odottamaan. (Vilhelmiina-keksit tuli tehtyä jo pari päivää sitten.) Huomenna leivotaan lisää kakkuja ja leivonnaisia yhdessä synttärisankarin, eli Iisan kanssa. ♥ Ne on niitä tärkeitä yhteisiä hetkiä! :) Ja vieläpä maukkaita sellaisia! Lauantaina sitten juhlitaan!

♥ Ihana päivä! ♥

(Toki harmi, että Mimmille nousi kuume, mutta toivotaan pikaista paranemista.)

Basilikaa ja siemeniä..

Me käytiin tänään hakemassa Tokmannilta muutama pussi siemeniä. Oikeasti mun piti hakea sieltä vain joku loota ja tehdä siitä "pääsiäislaatikko", siis sellainen minne laitan meidän kaikki pääsiäisrekvisiitan, askartelut, muutaman pääsiäisaiheisen ruukun ja emalikipon, pääsiäisaskartelujutut (höyhenet, tarrat, kreppipaperit), muutaman kynttilän ja saadut pääsiäiskortit. Mutta se jäi ostamatta, sopivaa ei tullut vastaan ja sit aloin nuukailemaankin. Äkkiäkös sitä sellaisen pahvilaatikosta tekee, kivan paperin vaan paketoi siihen lootan päälle niin saa halvalla ja taatusti mieleisen. Siitä sitten vaan sitä pahvilaatikkoa etsimään... Ja tunnetusti mähän haluaisin sen saada tänään jo valmiiksi, joten kai mä lähden koluamaan varastoa josko sieltä tulisi vastaan! :)

Ja tosiaan sitten päätin, että me aletaan kasvattaa jotakin siemeniä. Valikoitiin sitten pensaskrassia (♥) yhtä mun lempparikukkaa siis, sitten samettiruusuja joita äiti aina joka kesä itselleen kasvatti (jatkan näköjään perinnettä) lisäksi valikoitui noita koristekurpitsoja (:D mä vähän epäilen, ettei saada yhtään kurpitsaa aikaiseksi, mutta jos saadaan niin kivoja ovat!) ja sitten oli otettava salaattia. Aion laittaa nuo iskällä joutavana olevaan styroxlaatikkoon ja meidän pöydän päädyssä on juuri sen kokoinen paikka minne laatikon voi laittaa "kaunistamaan". :) Tämäkin on saatava tottakai jo tänään alulle! Olen luvannut laittaa myös valokuvatilausta tänään eteenpäin, joten mulla odottaa mukava tehtävälista tälle päivälle. Intoa piisaa! :D 

Me saatiin tuliaisiksi mammalta jo jonkin aikaa sitten yrttiruukkuteline. Siihen voi laittaa kaksi yrttiä kasvamaan, pohjalla on vedelle tilaa. Eilen viimein muistin kaupassa käydessäni ottaa nuo basilikat matkaan. Pyörittelin ne kahteen paperiarkkiin ja sain ne jopa tuotua paleltumatta kotiin asti. (Kaupassa ollessa joku meinasi varastaa kaksi laatikollista kaljaa kävelemällä vain tyynen rauhallisesti kassojen ohi. Myyjät huomasivat tilanteen ja ryntäsivät kaljoihin kiinni. Varas huuteli vaan että soittakaa poliisit, ihan sama ja jatkoi matkaansa ilman kaljoja. Huhhuh! Mä olin ihan sydän kurkussa ja hyvä että uskalsin kaupasta poistua. Ensimmäisenä tuli muutenkin vain mieleen että nyt karkuun, tiedä mitä sillä on taskussa piilossa... Mut selvisin sitten kuitenkin sydän pamppaillen autoon ja kotiin...)

Eilen sain kuulla muutenkin ikäviä uutisia. Tuttavani kolmosvauvat syntyivät liian aikaisin, eivätkä selvinneet. Sitä tuli kyynelehdittyä monet kerrat illan aikana. Toisia asioita ei vain voi ymmärtää. Mutta samalla sitä muistaa olla taas piirun verran onnellisempi omasta lapsikatraastaan, on ne aarteita. ♥♥♥

Siellä ne kaksi pienintä ovat tälläkin hetkellä päiväunilla ♥ 

ja isoin saapuu kohta koulusta! Nyt vielä vähän kahvia! :)

Aatos 8 kk ♥

Pikku-Ukko 8 kk ♥

Juuri parasta aikaa "juomme tässä kahvia" Aatoksen kanssa. Minä siis kahvittelen ja syön karnevaalikeksiä, Aatos järsii omaa digestive-keksiään tyytyväisenä. Mimosa sisko vetelee hirsiä makuuhuoneessa. Aatos nukahti kerhomatkalla ja nukkui tunnin niin eihän se nyt enää toiset päikkärit maistu tässä vaiheessa päivää. Ehkä illalla sitten. 

Aatoksella on tällä hetkellä viisi hammasta. Kaksi nököä alhaalla ja kolme ylhäällä. Vasen keskimmäinen ylähammas on vielä puhkeamatta, mutta sen verran pulloittaa, että eiköhän se joku päivä läpi tule. 

Ruoka on alkanut maistumaan nyt muutamana päivänä ihan hyvin. Eilen maistui puolukkapuuro, noin desin verran, ja tänä aamuna myös. Edelliset puurokokeilut ovat loppuneet yhteen teelusikalliseen. Myös ruokasoseet ovat alkaneet upota, samoin hedelmäsoseet. Tosin hedelmäsoseet ovat maistuneet aikaisemminkin. Huh. Tissi on edelleen pop. Hyvinhän näillä eväillä on painoa kertynyt ja päänympärystä, mutta pituus on jo aikaa mennyt käyrillä alenevasti. Ensi viikolla käydään jopa ihan kontrollissakin, miten on poika kasvanut. Tosin lääkäri oli sitä mieltä, että ihan vielä on normaalin puitteissa, mutta oli kuitenkin sitten halunnut kuukauden kuluttua kontrolloitavan missä mennään. Tästäkös meikäläinen sitten hieman huolestuin kunnes löysin artikkelin "Rintaruokinta ja kasvu". Aatos kasvaa ihan kuten tässä artikkelissa, paino ja päänympärys menevät +1 käyrää ja pituus laskenut -1 käyrälle. Vaikka suoranaisesti artikkelissa ei sanotakaan mistään puutetiloista, syötin kuitenkin viikonloppuna Aatokselle proteiinia.. Siis keitin munan molempina aamuina ja poika närsi valkuaista tyytyväisenä. Hyvin maistui! Ehkä maistelemme sitä jatkossakin. :)

Aatoksen mitat 7,5kk iässä (mitat 6kk)

paino 9300 g (8780 g)

pituus 69,8 cm (68,5 cm)

päänympärys 46,6 cm (46 cm)

Neuvolalääkärin teksti:

"Yt hyvä. Pituus hieman taittaa alaspäin. Sydän, keuhkot, vatsa kunnossa. Ei karsastusta, joku +/+, Fixoi katseen, Seuraa hyvin silmillä. Testis +/+. Afemor +/+. Seisoo koko jalkapohjalla. Suojaheijasteet tulevat."

Ensi viikolla sitten menemme uudelleen mittauksiin, saa nähdä mitä ovat kun Aatos sen vatsataudinkin näiden mittausten jälkeen sairasti, pariin otteeseen tottakai.

Aatos sedän sylissä.

Vierastaminen on tältä erää loppunut. Sedänkin sylissä oli turvallista olla. Ja viikonloppuna Aatos istui tyytyväisenä isotäti Päivin ja setä Pepen sylissä. (Äidin huidellessa herkkupöydän ääressä...)

Liikkumispuolella poika on alkanut hivuttautumaan peppusellaan itseään. Ei siis konttaa eikä ryömi, mutta pepulla edeten lauantaina pikku-ukko oli jo takankulmalla nousemassa huimaa kyytiä ylöspäin. Toiselle polvelle asti pääsi ja siitä sitten alas. (Älä kiirehdi! ;)) Niin ja istuminen on onnistunut hyvin jo muutaman viikon verran.

Unirytmi on onneksi vähän taas muuttunut eli unet ovat pidentyneet aamua kohden. Hyvästit vaan kello kuuden heräämisille, nykyään meillä herätän välillä jopa vasta kahdeksan jälkeen! Päiväunia on välillä kahdet aamupäivästä ja illalla, jolloin poika hengailee Mimmin päikkäriajan hereillä kanssani. Tai sitten yhdet unet puolenpäivän aikoihin, Mimmin kanssa samaan aikaa. Yllättäen suosin yksiä päikkäreitä jos vain mahdollista!

Siskon kanssa leikit sujuvat välillä oikein mukavasti, silloin kun Mimosa ei yhtäkkiä ala uhmakkaalle päälle. Parkkihallileikki on kiva samoin legojen maistelu. Myös pikku autoja on kiva maistella. Ja kissoja repiä karvoista ect. :)

Aatos käyttää tällä hetkellä pääasiassa 74-80 cm kokoisia vaatteita. Jotkut 68 vielä on ja välikausipuku jopa kokoa 86-92, mutta DucksDayn puvut ovatkin hieman pienempää mallia. 

äiti ja Aatos

Puhetta tulee jonkun verran. Viikonloppuna olin ihan varma, että Aatos tiesi mun olevan "ätä". Kun katseli mua suoraan silmiin ja hymyilein sanoi ätä. (Seuraavana päivänä isi kuuli saman ätän osoitettuna itseleen...) ♥ :) Silti olen varma että Aatos tietää kuka se oikea ätä oikein on! ;)

Pieni uni äidistä

Viime yönä näin äidin unessa. Viime kerrasta onkin jo aikaa. Tai sitten unet ovat siinä vaiheessa yötä, etteivät jää muistoihini. Viime yönä äiti kuitenkin oli, kunto oli leikkauksen jälkeinen eli ei kummoinen. Muutaman sanan sanoi, mutta ei muuta. Myöhemmin olimme laittamassa äitiä istumaan paikkaan minne emme olleet kuitenkaan itse jäämässä, (miksiköhän?) ja mietin, kuinka tietäsimme jos äidille tulisi nyt joku hätä? Se oli vähän surullinen uni. 

Äidinkaipuu yllättää ihan yhtäkkiä. Saatan ajatella jotakin ja yhtäkkiä huomaan toteavani, että minun äitini on oikeasti kuollut enkä näe häntä enää tässä maailmassa. Silloin iskee tosi kova haikeus. Vuosi sitten en voinut aavistaakaan ettei äiti enää olisi luonamme. Nyt äidin kuolemasta on jo kaksi kuukautta, toisaalta se tuntuu tosi pitkältä ajalta, toisaalta taas niin lyhyeltä. Elämä on muuttunut todella paljon äidin kuoleman jälkeen, tai huoli äidistä on poissa. Suru on sen tilalla. Surukin on omanlaisensa, se tulee silloin kuin on sen aika, ei silloin kun joku sanoo osanotot. Ei sitä kaikkia onneksi päästä niin iholle, vaan kuori suojelee minua.

Kirppariretkellä pikkuisten kanssa!

Meillä ei ollut tänään sen suurempia suunnitelmia, Juho oli Tampereella riennoillaan ja Iisa isän luona, joten minä olin pikkuisten kanssa kolmestaan. Koska pihalla sade jatkoi satamistaan ja ei huvittanut kökkiä ihan koko päivää sisällä omassa kodissa, päätin tehdä pikkuisten kanssa ex.tempore reissun Mikkelin reaalikirppikselle. Vähän evästä mukaan ja menoksi. Mimosa ja Aatos nukkuivat päiväunet matkalla ja perillä laitoin molemmat peräkkäinistuttaviin rattaisiin. Kirpparille mennessä piti pistää omat ajatukset levelille "me mennään nyt näillä tupliksilla ja se ei haittaa, muut väistäköön." :D Tai siis toinen vaihtoehto olisi ollut kääntyä samantien ovelta takaisin autolle. Siinä sitä mentiin, varmaan ensimmäinen 20 minuuttia Mimmi hoki koko ajan "omaan kotiin lähetää". Minä ja muut kanssakulkijat kerkesivät kuulla ehkä sata kertaa tuon lauseen... Sitten tajusin päästää tytön rattaista kävelemään ja hetkeksi meno rauhoittuikin. Kunnes sama laulu alkoi ja silloin muistin eväät! Digestive-keksin palanen vaan käteen ja jo pysyi tyttö tyytyväisenä ja äiti sai katsella haluamiaan pöytiä! Aatos viihtyi aika pitkälti hyvin koko ajan, paitsi juuri ennen kotiinlähtöä oli tarve ruualle. Tietenkään en löytänyt mistään mukaani ottamaa (McDonaldsista ilmaiseksi saatua) muovilusikkaa joten sose jäi sitten purkkiin ja imettämäänhän se oli käytävä "vintage"-päädyssä, chippendale sohvan päällä. Mimosa viihtyi hyvin myynnissä olevien suihkepullojen ja rattaiden parissa.

 Mulla ei ollut mitään erityistä ostamistarvetta, mutta kivasti löytyi juttuja mukaan. Rahaa paloi 24,20e. Aatos sai 5 bodya, mm. Marimekon pitkähihaisen pallobodyn ( ♥ ) ja lyhythihaisen raitabodyn. Ja lisäksi pari Tutan bodya ja Kaxsin bodyn. Sitten löytyi Tutan 80cm leijonahaalarit (4e) ja HM 92cm keltainen vahakangaspintainen takki (4e) joka menee Mimosalle ja myöhemmin Aatokselle. Tuo keltainen takki oli tosi namu. :) Aatos sai vielä slipoverin (0,5e) tuleviin ristiäisjuhliin ja ostin vielä muovisen ruokalapun (1e) ja 3 kpl kankaisia ruokalappuja (0,5e). Duplo lego-pussukka oli 3e (siellä oli myös epämääräistä sälää.. joista hankkiudutaan eroon..) Ja kolmella eurolla tarttui matkaan myös Marimekon käyttämätön Juhannustaika-keittiöliina. :) Sitten hurautettiin kotiin! Ajattelin, että varaan samalla reissulla pöydän itselleni, mutta siinä kun saatiin ostokset maksettua, kasattua ne ja puettua vaatteet, oli meidän taakse jo kertynyt sen verran iso jono (toki siirryttiin maksettuamme kassalta sivuun!) ettei tosiaan tehnyt mieli paljon jäädä mitään varauksia tekemään. Soittelen vaikka huomenna. Sellainen reissu! :)

Viikon jorinat.

Tässähän se on viikko vierähtänyt. Aika harmaata on ollut, lähinnä nyt säiden puolesta. Mä olen saanut itseni pienelle kävelylenkille neljänä päivänä tällä viikolla, joten liikunnan lisäämisen suhteen voin olla tyytyväinen. Tahtikin ollut aika kohdallaan. Käytiin tänään kirpparilla pikkuisten kanssa eikä löydetty mitään. Kaupasta haettiin sapuskaa ja allekirjoittanut sortui Dr. Oetkerin pepperonipitsaan. Muutenkin tullut vedettyä niin tuplaa kuin karamelliä, pullasta puhumattakaan koko viikon ajan! Vois vähän edes yrittää skarpata... Pienet on onneksi nyt terveitä ja isompikin, niin ja me vanhemmat. Paitsi että oikeaan käteen sattuu, tullut liikaa skrollattua nettiä puhelimella. Veli möi mulle vakuutuksenkin, sellaisen joka on vakavan sairauden varalle, ja jos ei sairastu, niin säästöön kertyy mukava summa, jonka saa sitten käytettäväksi. En voinut olla ottamatta, toivon että tulee maksettua "turhasta" ja sitten se kertyy kivasti könttäsummaksi. Väsyttää ja pitäis mennä nukkumaan. Ehkä lähdenkin ja kömmin tuonne kahden pienen väliin. :) Toivottavasti huomenna paistaisi aurinko vähän enemmän kuin tänään.

Asioita, jotka saavat hymyilemään...

"Huhtikuussa pienet enkelitkin

lentävät sinistä taivasta pitkin

ihan ilman sukkia,

syli täynnä kukkia."

Meillä oli tänään perunkirjoitukset mummolassa. Mä olin jossain vaiheessa Aatoksen kanssa olohuoneessa ja kas, yhtäkkiä lattialle lensi veljeni joskus äidille äitienpäivälahjaksi ostama enkeli. Se on ollut vuosia ikkunassa kiinni imukupilla, ikinä en muista sen pudonneen aikaisemmin ja ehjänä se säilyi nytkin, vaikka siinä muutama "lasikristalli" onkin. ♥ Niin, niin... Joskus sydän tietää parhaiten. :) Myöhemmin selasin kännykällä fb-kaveritietoja, siellä oli "viimeisimmät yhteydenotot" jossa äitini komeili ensimmäisenä, ei sekään tainnut yllättää... Nämä ovat juuri niitä asioita, jotka saavat hymyilemään. 

Synttäreitä ja kaikkea muuta!

Meillä kävi tänään nuohooja. Ilmeisesti homma oli sen verran kiinnostavaa, että Nasu-kissamme ajatteli pientä oppipojan hommaa koitella samalla. Mokoma ei pelännyt edes, vaikka sutari pisti kovaäänisen imurinsakin päälle! Toinen vain katseli vieressä tätä perin kummallista touhua! :D 

Tänään on Mikael Agricolan päivä, liputuspäivä, kummipoikani nimipäivä, rakkaan esikoiseni yhdeksäs syntymäpäivä sekä Ruusa-kissamme 7 v syntymäpäivä ja Aatoksen 8kk synttäripäivä. Nokimiehen lisäksi meillä on tänään vietetty niin toipilaspäivää (esikoinen eilen vatsataudissa, no hän ei sitä viimeisintä vielä ollutkaan sairastanut... Hohhoijakkaa!), pesemme taas pyykkiä - päivää, poltan makaroonit kattilaan - päivää ja haistellaan sitä - loppupäivää... Mitähän vielä, no papa-kokeessakin on käyty ja haettu koulukirjoja koululta.

Mitäs muuta? No, hurja matkakuume meinaa puskea. (Kiitos miehelleni!♥) Mä haluisin niin siperiaan kuin afrikkaankin sekä eurooppaan! :D Yksi reissu on jo maksettukin, että ei nää nyt ihan puheiden tasolle ole jäämässä, mutta siitä sitten myöhemmin... Ihanaa!) 

*     *     *

Tuolla nuo mun kolme lasta nauravat just nyt olkkarin matolla. ♥ Voihan niitä! :) (Ja nyt jo yksi nimeltä mainitsematon uhmaikäinen heittäytyi lattialla... "Haluan ton!") Eilen kävin 45 min kävelemässä, toivottavasti tänäänkin onnistuisi!

Uudet bikinit ♥

Mie hommasin itselleni bikinit. Kyllä näissä nyt kelpaa nauttia auringon lämmöstä seuraavat vuodet. Edelliset oli ties kuinka monta vuotta vanhat. En oo varma olisinko ne jopa markoilla ostanut? :O :) Ne oli mun lempparit, mutta loppuun kulutetut, pakko se oli vaan viimein myöntää! Nämä uudet tilasin Zalandolta, ja muutaman muunkin, mutta nää miellytti kuitenkin silmää eniten. Mä olen nyt aloittanut ainakin mielentasolla viimeisten raskauskilojen karistamisen. Eilisen punnituksen mukaan Aatoksen odotuksesta olis 0,3g jäljellä ja Mimosan raskaudesta 2kg siihen päälle. Et ei oo tosissaan paljosta kiinni... Tän huhtikuun oon ajatellut antaa itselleni aikaa. Viime viikon saldona 2 lenkillä käyntiä. Tälle viikolle lenkkejä kertyi peräti 1 kerta... Toki sairastelut veroittavat, mutta ehkäpä ensi viikolla yrittäisin päästä tuohon kahteen kertaa. :D Ruokapuoleen tämä painonpudotus ei ylety, sillä edelleen imetän ja mielestäni syön säännöllisesti ja hyvin, joten liikunnan lisäämisellä pitäisi nuo pari kiloa saada karistettua. Ai niin, vatsa- ja selkälihaksiakin on tullut väännettyä, tosin ei viimeisen viikon aikana, mutta edellisen viikon kun teki joka toinen päivä, niin heti oli jo paljon kireämpi olo vatsassa. ;)

Pari pinnatuolia mummolan viltiltä..

Sen verran mökkihöperöksi tunsin eilen itseni, että oli mukava käydä illalla yksin kaupassa ja samalla poiketa moikkaamassa isääni. Oli mulla sinne ihan asiaakin, tulostaa yks lappunen sekä käydä hakemassa nämä pari pinnatuolia vintiltä. Mutta mukavaa oli hetken aikaa olla iskän kanssa ja juoda kupponen kahvia ja jutella pari sanaa. :) Oli onnelliset hetket. Tai siis mietin, että onneksi isä on elossa ja pitää huolta meidän lapsuudenkodistamme, pitää sen viihtyisänä ja pullaakin, sitä itseleivottua, oli taas tarjolla. Ei nuo tietenkään vähennä sitä, etteikö äitiä kaipaisi ihan kamalasti sinne lapsuudenkotiin, mutta voisihan se olla niinkin, että joku ei niin talousihme-mies kuin isäni on, olisi talouden siistinäpitämisen suhteen ihan onneton ja pulassa. Onhan noita tarinoita joissa puolison kuoleman jälkeen elämä on vain alamäkeä. Mutta siltä ei nyt onneksi tunnu. 

Mä kävin jo aikaisemmin kurkkaamassa vintiltä yhtä sänkyä, mutta se oli sieltä "hävinnyt polttopuuksi" tai jotain. Näin jo kyllä vähän muistelinkin, mutta pakko se oli silti tarkastaa. No, löytyi kuitenkin nämä tuolit. Ei mitään priimakuntoiset, (mitähän näille pitäisi tehdä?) mutta ihan hyvät kuitenkin, kunhan ensi pyyhki pölyt jne. pois. Mä haluan ruokatilastamme nuo raskaat tuolit pois ja kevyemmän ilmeen pinnatuoleilla aikaisemmaksi. Mahtuvat vieraatkin paremmin istumaan.

Silloin kun olimme pieniä, meillä oli uusi koti ja uuden kodin vintti tuntui niin tylsältä. Eihän siellä ollut mitään vanhoja aarteita, vain näitä tämänpäiväisiä juttuja. Meillä oli lautapinoista tehdyt sängytkin vintillä ja joskus siellä yötä nukuttiin veljen kanssa ja joskus jonkun kaverinkin. Näin jälkeen päin tuntuu kamalalta ajatella, että niitä tulitikkuleikkejäkin siellä harrastettiin!!! :O Onneksi ei käynyt koskaan mitään, ei edes läheltä piti- tilannetta. Huh! Vaan niin se on aika mennyt eteenpäin ja niistä omista, lapsuudenaikaisista jutuista onkin tullut kiinnostavia... Täytyisi kesällä penkoa vähän paremminkin! :)

Sairastupa kuittailee..?

Ihanaa, että joku on löytänyt tänne blogiin sanalla yrjötauti. No, täytyy kyllä ihan onnitella että ihan olet kunnon mestoille löytänyt. Se nimittäin jatkuu täällä edelleen. Allekirjoittaneelta on veto pois jo monennettako päivää lieneekään. En tosin ole ykäillyt enkä ripuloinutkaan, mutta muuten - huhhuh - tuntuu ettei jaksaisi mitään tehdä! Aatos on alkanut uudelleen oksentelemaan eilisillasta lähtien ja viimeksi puolituntia sitten teki kunnon yrjöt äidin päälle ja lattialle ect. Jo niin riittäis!!! Pyykkikone on laulanut enemmän kuin varmasti koskaan, ja tullee laulamaankin kunnes kertyneet pyykit on saatu ojennukseen... 

Meillä todellakin on peruttu lauantaiksi suunnitellut syntymäpäiväjuhlat. Just nyt on taas niin sellainen olo, että tekis mieli pistää ja polttaa kaikki rojut ja lakanat ja vaatteet missä suinkin saattaisi sitä virusta olla... Mutta toisaalta, onpahan tämäkin kokemus sitten koettu! Voin samaistua jonkun kohtalotoverin puheisiin ja kertoa syvällä rintaäänellä taudin loppuvan aikanaan... Sitä odotellessa! :)

Pilkkimistä ja "varpusparvia"..

Pieni pilkkimies :)

Pääsiäistä vieteltiin niin.. Suurimmaksi osaksi mukavissa merkeissä, kuten tämä pikkkireissukin sunnuntaina. Aurinko paistoi ja oli niin kivaa olla ulkona koko perheen ja suvun kera. Myöhemmin kävimme tartuttamassa  yrjötautia  ruokailemassa Raatilla ja sieltä jatkoimme kotiin ja lähdimmepä vielä käymään mammalassakin. Matka sujui suht hyvin, mutta mammalaan päästessämme yrjötauti iski koko porukkaan! Oi voi, ollaan kyllä oltu varsinainen painajainen... Toivottavasti tauti on armelias muita tapaamiamme ihmispoloja kohtaan... Aatos raukka oksensi vielä viime yönä... Mulla oli kuumetta eilen ja sitäkin myötä heikko happi... Vaan ehkä tästäkin taas toivutaan... Ties kuinka monennetta koneellista pyykkiä pestessä! 

Kolme nykyä saaliina. Muut olivat hieman onnekkaampia! 

Neiti "EI". Häntä ei olisi saanut kuvata! :) 

Aatos viihtyi kehdossa leikkeinensä kun syötiin. Mimmi kävi välillä tönimässä vähän vauhtia veikalle!