torstai 29. elokuuta 2013

Kotiäiti kirjoittaa päivästään...

Kesä on vielä täällä! :) 
Tässä lapseni viime viikolla kummityttöni kanssa leikkipuistossa! 

Mä olin jo hetki sitten niin valmis siirtymään syksyyn ja syysvaatteisiin, mutta sitten tajusin että sitähän se on sitten sinne hamaan tulevaan kevääseen asti taas! Joten olemme nauttineet näistä lämpöisistä päivistä lasten kanssa. Aamuisin olen hakenut postia paljain varpain ja yömekossa, hengitellen syvään raikasta ilmaa. Aurinko jaksaa vielä lämmittää, mutta mukana on jo sitä syksyn kylmyyttä, ainakin varjoissa paikoissa huomaa. Kastetta on aamuisin pidempään nurmikolla ja pyörän satulalla. 
Eilen hypittiin trampoliinilla oikein urakalla Mimosan ja Aatoksen kanssa. Toki siis silleen hallitusti, ettei keneenkään satu, välillä popsittiin luumuja puusta, lakattiin kynnet kynsilakalla ja taas pompittiin. Huomasin, että hyvää tekee minunkin vatsalihaksilleni! (Ei ne itsestään vaan kiinteydy, ei..)
Tänään käytiin torilla munkilla, kahvilla sekä pillimehulla. Taisi olla jo toinen kerta tällä viikolla. T-paidoissa kaikki kolme ja hyvin vielä tarettiin rattailla ajella. No, miksei sitä nyt 20 asteen auringonpaisteessa tarkene! ;)

Mietin samalla kuinka ihanaa elämää saankaan viettää tällä hetkellä täällä kotona. Saan rakentaa päivistä omanlaisiani, toki rytmit ohjaavat päivää paljonkin, mutta siitä huolimatta. Joskus aamuisin sitä toivoisi, että olisi hieman vähemmän puuhaa mitä aamulla joutuu tekemään, mutta sehän se sitä mun työtäni on. Sänkyjen petaamiset, koululaisen herättäminen ja aamupalat lapsille ja itsellekin. Sitten vaipanvaihtorumba ja peppupesut ja päivävaatteet lapsille ja itsellekin. Sitten täytyy tyhjentää kissojen vessat ja päästää osa niistä kissatarhaan jonne haluavat heti päivän alettua, sitten laitan kissoille ruuat ja Nasulle Levolacia ja Dorikselle kahtena aamuna muistat antaa kiimanestopillerin (kohta muuten loppuvat, ja varmaan sterilointi odottaa häntä seuraavaksi). Sitten kun katsoo itseään peilistä niin tekee mieli vähän laittaa tukkaa ojennukseen ja pestä hampaat ( + Aatokselle ja Mimosalle harjat käteen) ja vähän meikata. Sitten vähän siistiä sotkuja joita talosta löytyy... Pyykinpesuakin lähes joka päivä ja sitä tahrojen poistoa... Sitten pihalle ja kohta jo takas syömään ja päiväunille. Toki muutaman kerran tässä välissä pissatat Mimosaa, joka ei enää muutoin käytä vaippaa, paitsi päiväunilla (silloinkin usein kuiva) ja yöllä (märkä). Onhan tuota hommaa.

Mutta en mä tätä tällä hetkellä mihinkään vaihtaisi. Mulla on mahdottoman ihanat ja rakkaat "työtoverini", ihan itse synnyttämäni sisko- ja velikullat. ♥ Juuri minä saan paijata keskimmäisen masua, kun sitä välillä hetken koskee ja olla nukahtamista avustamassa tukkani kanssa (jota toinen pörröttää aina ennen kuin nukahtaa...). Saan kokea ne pienen lapsen ilot ja surut. Olla läsnä näinä ensimmäisinä vuosina jotka on kultaakin kalliimmat. Saan odotella ensiaskelia ja kokea välillä kuinka tehokaksikko hyökkää päälleni halaamaan (ja välillä puremaan...). Saan olla kotona kun koululainen tulee kotiin läksyineen ja koulukavereineen. Rikkaita vuosia elämässäni! ♥ 

Pidän myös tästä omasta kahvihetkestäni silloin kun pikkuiset ovat päiväunilla.
Mutta en minä tätä päivän parhaaksi hetkeksi kuitenkaan sano.
Parhaat hetket ovat vuorovaikutuksessa pienten ihmisteni kanssa,
heidän kirkkaissa silmissään ja pulleissa käsivarsissaan.. :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi ♥ luen sen kuitenkin ennen julkaisemista :)