Iloinen viesti!

Viime yönä, kun olin pesemässä naamaani ja käymässä viimein nukkumaan klo 1 aikaan yöllä, mulle tuli jostain yhtäkkiä Aatoksen kummitäti mieleen. Hän on raskaana, lasketun ajan jälkeen jo mentiin, mutta en sitä ollut ajatellut muutamaan päivään. Silloin yöllä arvasin, että hän on varmasti nyt synnyttämässä. Lähetin mielessäni voimia matkaan!

Aamulla Juho kertoi, että oli saanut aamuyöstä viestiä, että Aatoksen kummit olivat saaneet poikavauvan vähän ennen kahta yöllä. Mua alkoi naurattaa ja sanoi, että mä tiesin jo! :)

Kyllä näitä aina välillä tulee... Uskon, että ihmisen mieli on välillä vahvempi kuin arvaammekaan. Kelle se on sitten telepatiaa, kelle mitäkin. Mutta minusta on hienoa, että on asioita joita ei voi tieteellä todistaa todeksi. Täytyy vaan uskoa! :)

Sunnuntain tallipäivä! :)

Me vietettiin sunnuntaina muutama tunti Päivin tallilla. Iisahan käy siellä jo kolmatta vuotta ratsastamassa ja minäkin siellä aikoinani olen hevosoppini saanut, joten paikka on varsin tuttu! :)

Pakkasta oli joku -5 astetta, mutta tuuli oli melkoisen kylmä. Onneksi ratsastustunti oli maneesissa. 

Iisa ratsasti shettisponi Vanjalla. Ihanalla tummanruunikko tammalla.

 

Ennen tuntia Iisa harjasi, putsasi kaviot ja laittoi satulan ja suitset Vanjalle.

Me muut seurattiin touhua vierestä ja äiti kuvasi kamerallaan. :) Mimosa ja Juho kävivät 

laskemassa vähän pulkalla mäkeäkin.

On se suloinen tuo Vanja ♥ Iisalla (ja muilla tuntilaisilla) oli koulutunti, kulmiin ratsastamista ja ympyröitä nyt ainakin oli tehtävänä. Mukavasti taisi tunti mennä!

Me muut seurattiin katsomossa Iisan menoa. Mimosakin jaksoi katsoa tuntia jonkin aikaa. Sitten kun huomio alkoi herpaantumaan, lähtivät M ja Juho pihalle katsomaan tarhassa olevia heppoja ja laskemaan mäkeä pulkalla. Aatos jäi mun kanssa maneesille ja söikin jossain vaiheessa. :) Ennen tunnin loppua mekin lähdimme kärreillämme pihalle. Harmitti, kun liikkeessä otetut kuvat eivät onnistuneet ollenkaan.. No, täytyy kuvata joskus toisen kerran ja harjoitella vielä enemmän... 

Mimmi katselee polleja!

Aatos nukkui rattaissa päiväunet. :)

Valitettavasti mä en nyt näitä Päivin tallin uusia heppoja vielä tuntenut. 

Mutta ihania ne olivat joka tapauksessa! Oikeita linssiludeja osa! ;)

Tallipäivän jälkeen Aatoskin jaksoi vielä hymyillä aurinkohuovan päällä! ♥

Välipalaksi Juho paistoi meille lettuja ja tietysti me aikuiset nautimme kahvikupillisen sen kanssa. Tytöille maistui omatekemä mehu! (eli Mimmin kielellä "aipe"!)

:) Iisa ihana ♥ äidin pieni heppatyttö!

Tallin jälkeen käytiin päiväsaunassa ja loppu ilta vietettiin ihan vaan kotosalla telkkaria katsellen, käsitöitä tehden ja lepäillen! Ai että oli ihanaa olla vaan! (Tämmöistä lisää!)

Villasukat iskälle

Nämä valmistuivat eilen iskälle.

Teen vielä samantien toisetkin ja myöhemmin vielä lisää! 

Siis ihan oikeesti, mua vähän hävetti, kun en ole tajunnut aikaisemmin katsoa isäni villasukkia. Niitä taisi löytyä peräti kahdet ja ne ovat molemmat ihan loppuun käytetyt. Ihan järkyttävän näköiset. Ette varmasti ole nähneet sellaisia "villasukkia" mitkä on enää kasassa sen polyamidin voimasta vaikka alunperin siinä on ollut 75% villaa ja 25% sitä polyamidia.. Miksi mä en ole tajunnut aikaisemmin tehdä iskälle villasukkia?

Näistä nyt tuli vaan tämmöiset. Sukat. Kahta väriä sai laittaa ja ei mitään ihmeellisiä kuvioita saanut tehdä. No, pääasia että lämmittää. Neulon iskän sukkiin mielelläni näitä koriin kerääntyneitä 7 veljestä lankoja pois! :)  

Sommoro päiväunille!

Mimosa on nukahtanut jo jonkin aikaa päiväunille melko huonosti. Yöunista nyt puhumattakaan! Kaukana on ne ajat, että päiväruuan jälkeen köpöttelimme peräkanaa makuuhuoneeseen jossa äiti luki sadun ja tytär nukahti viimeistään nyt varttitunnissa päiväunilleen.. Ei, ja ei! Viime aikoina päiväunille nukahtaminen on kestänyt sellaista 45min ja siihen on kuulunut huutoa ja mekastusta, äidin tukan repimistä ja rimpuilemista. Jonkin aikaa idolina ollut "Niina Nallen syntymäpäivä" -kirja on kokenut inflaation ja saa Mimosan lähinnä naurahtelemaan, etenkin siinä kohtaa missä Niinaa itkettää! Itse asiassa, koko kirja ei tunnu kiinnostavan häntä enää lainkaa. Aatos sentään on kiinnostunut.. 

Eilen sitten nukutin Mimmiä ensin sen melkein tunnin, jonka päätteeksi Mimosa nukkui tunnin verran. Yöunille Juho lähti Mimmiä laittamaan klo 20 jälkeen, ja neiti oli hereillä vielä klo 22! Jolloin MINÄ en enää jaksanut, vaan saatuani Aatoksen (ja Iisan) nukkumaan, ilmoitin lähteväni makkarista muihin puuhiin. Pian sieltä sitten tulivat niin isäntä kuin neiti Mimosakin! Siinä sitten valvottiin kahteentoista asti neidin kanssa. Ja päätettiin, että päiväunet on nyt loppu. Ei tämmöistä unishow-ta jaksa päivästä toiseen.  Niinä päivinä, kun unet ovat jääneet päivältä pois, Mimosa on nukahtanut nopeasti illalla sänkyyn, vieläpä ilman suurempia kitinöitä. Lisäksi neiti on jaksanut päivän ilman mitään suurempia kitinöitä tai väsymisen merkkejä! Joten kokeillaan nyt miltä päiväunettomuus alkaa tuntumaan.

Toisaalta tuntuu aika hurjalle, Mimmihän on vasta 1v 8kk tulossa... Olis nyt tuonne kahteen ikävuoteen saanut niitä päiväunia nukkua... Mutta tosiaan jos tyyli on tämä, niin ei sitten! (Toki ei tässä nyt niin ehdottomia olla, jos neiti tuntuu päiväunet tarvitsevan, niin toki pääsee unille!) Tässä kohden voin siis sanoa hyvästit sille pienelle omalle ajalleni päivässä! ;) Tosin, eihän sitä ole joka päivä muutenkaan ollut! 

Auringosta ja talvesta...

Tammikuussa alkaa aurinko paistaa.

Juuri siltä korkeudelta, että päivän ruoka-aikaan paistaa mukavasti silmiin ja tarpeen tullen on laitettava sälekaihtimia vähän kiinnemmäs.

Autossakin saattaa joutua siristelemään, ja kaipaa aurinkolaseja.

Mutta kun se aurinko paistelee puolesta välistä taivasta päiväaikaan, joutuu siinä henkäilemään syviä hengenvetoja, kun on niin huikaisevan kaunista. Auringonsäteet osuvat tuhansiin pieniin lumihiutaleisiin, joita on lumihangelle satanut viime aikoina. Sieltä ne kimaltelevat kuin pienet ja suuret timantit! 

Muistelen viime talvea! Jossain vaiheessa uskaltauduin vaunujen kanssa järven jäälle Mimosan nukutuslenkille. Ei tainnut vielä ihan tammikuuta olla, mutta helmikuussa ainakin. Ja kaunista oli pakkaslumessa työnnellä pientä tyttöä ja toinen pieni vielä mahassa potkuttelemassa.. Järvellä menee ladut, joille ehkä toivottavasti ensi talvena pääsen minäkin hiihtelemään? Nyt olen vielä niin kiinni (täysin omasta tahdostani ♥ :) ) pikku Aatoksessa kun imetän, enkä ole pullojen kanssa alkanut pelailemaan. Ehtiihän sitä myöhemminkin.

Just nyt elämä tuntuu hyvälle. 

Toivon, että se hetki kestää kauan.

Tämmöistä tänään!

Olihan se tämäkin päivä!

Ensin pistin koululaisen potkurilla kouluun. Leikkasin kynnet kateilta ja otin kopat esille, jonne nämä juoksivat taas kuin magneetin vetäminä! (Siis oikeesti, mihin ne luulee pääsevänsä? :D ) No, joka tapauksessa, en pistä moista ollenkaan pahakseni.

Sitten puin Mimosan ja Aatoksen ja pakkasin kaikki lapset ja karvaiset lapset autoon ja huristelimme rokotuksille Mikkeliin. Hyvin käyttäytyivät kaikki. Mimosa vähän arasteli eläinlääkärissä olleita hauvoja, mutta ilman itkuja kuitenkin selvittiin! Aatoksen imetin eläinlääkärissä ja sitten puettiin päälle.

Lapset nukkuivat pienet tirsat automatkalla ja sitten syötiin.

Päikkärit eivät tietenkään maistuneet. Joten se oli mentävä ilman niitä!

Iisa tuli koulusta potkurillaan ♥ (näytti tosi suloiselta potkutellessaan! Seurasin siis keittiön ikkunasta koululaisen saapumista.) ja välipalan jälkeen lähdimme viemään Iisan joskus aikoinaan ilmaiseksi jossain kadulla olevasta kultaliikkeen poistomyynnistä saaman alpakka kummilusikan kaiverrettavaksi! (Hitto mikä "lause"!!! Sori en jaksa siistiä sitä :D ) (Kaikkea se kotoilu teetättää!)

Sitten mentiin mummolaan, jossa Aatos nukkui hyvän aikaa. Minä join kupin kahvia ja sen jälkeen otin pois keittiöstä ja kodinhoitohuoneesta jouluverhot ja silitin toiset verhot niiden tilalle. Lapset leikkivät papan johdolla. Minä neuloin sukkaa hetken aikaa sohvalla. 

Äiti oli pudonnut eilen samaiselta sohvalta ja lasit olivat menneet toisesta sangasta rikki. Iskä oli ne sitten teipannut yhteen. Tosi siististi se oli ne saanut kasaan, mutta menevät tietysti optikkoliikkeeseen niiden kanssa, kunhan kerkeävät ja jaksavat. Äidillä on antibioottihoito päällä. Vatsassa oli Peg-letkun luona ollut viime viikolla pieni paise, joka oli tyhjennetty ja antibiootit aloitettu. No, nyt tulehdusarvo oli hieman vielä nousussa (28)... Onneksi vielä noin matala, mutta toivottavasti jatkohoidot selvenevät huomenna. 

Perheeni ruuat syötiin tänään ABC:llä. Joka sujui onneksi suht mukavasti. Mitä nyt yhdet itkupotkuraivarit neiti M:n osalta oli lopussa. Hän olisi halunnut lähteä autokärreillä kauppakierrokselle, kun tylsä äiti ohjasi lapsilaumansa kohden autoa.

Kotona Aatos taas nukkui ja siirsin sen makkariin jatkamaan unia. Tytöt innostuivat värittämään Iisan huoneessa ja minä avasin telkkarin ja istuin keinutuoliin kutimieni kanssa. Ah, mikä hetken rauha! Väsytti. Mä niin harvoin istuin vain keinutuolissa tehden neulomishommia. Tämän päiväinen tuli tarpeeseen. Sitten kirjoitettiin kummitytölle nimpparikortti. Iisa piirsi serkuilleen kuvat ja ne laitettiin kirjekuoreen ja Iisa kirjoitti osoitteet päälle. Aatoskin heräsi. 

Juho saapui kotiin joskus ennen kasia. 

Lupasi selkähieronnan jos saadaan lapset aikaisin nukkumaan.

Muut saatiinkin, mutta pikku-Aatos on alkanut valvoskelemaan myöhempään ja tänäänkin teki ahkerana poikana vielä kääntymisharjoituksia olohuoneen matolla pitkälle iltaan asti! 

No, sain mä sen hieronnankin lopulta,

mutta tänään aion olla nukkumassa jo ennen puoltayötä!

(Vaikka huomenna saakin nukkua, kun Iisan koulu alkaa vasta 10:20!) :)

Ja totuutta unohtamatta, kuulin tänään(kin) jokusen kerran olevani ihan "tyhmä äiti". Määräilen kuulemma liikaa! (Esimerkiksi pistämään toppahousut collareiden päälle kun lähdetään ulos! Niin, tyhmä mikä tyhmä!) Valitettavasti aion olla sitä jatkossakin! :P

Vauvatreffit Helsingissä!

Hui hai hulinaa!

Kiva viikonloppu takana! :)

Perjantaina herättiin pakkasen kirpsakkaan aamuun ja lähdimme ajelemaan hieman alle 30 asteen pakkasessa kohti Lahtea ja juna-asemaa! Esikoinen heitettiin menomatkalla kouluun ja pienimmät nukahtivat ajomatkan aikana. (Kiva että Mimmikin vähän nukkui, kun oli päivän ainoat unet!) Lahteen päästyämme tuli päivän hankalin etappi, nimittäin meinasin paleltua autopaikkaa maksaessani... Jumalaton pakkastuuli vihmoi naamaa ja sormet meinasivat jäätyä ottaessani neljännen kerran yhteyttä "valvomoon" josta kerrotiin, että kyllä tämä yhteys kestää kerrallaan ehkä puoli minuuttia ja sitten katkeaa automaattisesti ja että ilmeisesti laite ei toimi ja voitteko siirtyä toiseen maksupisteeseen. No, eihän siinä muuta auttanut kuin juosta satametriä toiseen suuntaa ja toivoa, että se vehje pelittäisi. Lapset olivat lämpöisessä autossa sen aikaa, kun mä juoksentelin pitkin parkkialuetta.. Kiittelin siinä mielessäni rakasta miestäni joka passitti meidät riittävän ajoissa matkaan, mun aikataululla me oltaisiin myöhästytty junasta. Kun autopaikka oli viimein saatu maksettua, otin rattaat ja kasasin kaiken tarpeellisen kyytiin ennen kuin siirsin lapset siihen. Ja sitten lähdettiin kiireellä kohti "jotain raidetta". En tietenkään huomannut mitään hissiä ja paineltiin rappuset alas pyörätuoliluiskia pitkin ja henkeä pidätellen... Sain nojata kaikella painollani taakse päin ja voimani riittivät nipin napin pitämään rattaat hallinnassani! Huhuh! Onneksi löysin hissin millä pääsimme oikealle raiteelle ja noin vajaan kymmenen minuutin kuluttua junamme jo saapuikin. 

Junammehan oli mallia "interCity" ja mahduimme kuin mahduimme sisälle kärreillämme. Mutta varaamani ( :D ) invapaikka tuottikin yllätyksen. No, eihän siinä tietenkään mitään istuinta ollut, eli olin ostanut ymmärtämättäni paikan rattaille. Muutenkin vaunussa oli jo kahdet muutkin vaunut, mutta onneksi sopu sijaa antaa ja minullekin löytyi istumapaikka! :D ( Note to self: älä varaa invapaikkaa jollet istu pyörätuolissa!) Junalippua ei kysellyt kukaan ja Mimosakin istui tyytyväisenä vieressäni. Aatos hörppäsi kerran tissiä ja sen jälkeen makoili tyytyväisenä rattaissa leikkien lelullaan. Parit voileipäkeksit ja mehut syötiin jonka jälkeen käytiin vessassa ja alettiin jo pukemaan. Juna oli kymmenisen minuuttia myöhässä, mutta se ei meitä haitannut, päinvastoin. Samassa vaunussa istui pari puheliasta Lappeenrantalaisrouvaa, joista toinen vauvansa kanssa opasti meidät ystävällisesti metroasemalle ja Kampin ostoskeskukseen. Siellä tiemme erkanivat ja me löysimme vauvatreffipaikkamme helposti!

Me olimmekin yllätyksekseni ensimmäisenä treffipaikalla! :) Pian kuitenkin äitejä ja epeleitä alkoi valumaan paikalle! Meille oli varattu Kampin yläkerrasta kahvilan "sohvaosasto" klo 12 eteenpäin ja sen me mukavasti valloitimme vauvojen ja etenkin vaunujen kanssa! Kaikenkaikkiaan 16 mammaa saapui paikalle ja yhdellä toisellakin äidillä oli vauvan isosisko mukana, joten menoa ja meininkiähän riitti! Kaikkihan me jo ollaan vauvaryhmän kautta olleet jo yli vuoden tekemisissä, mutta mulle uusia - siis ennen livenä näkemättömiä - tyyppejä oli 12 kappaletta. Mutta mukavasti juttua riitti kaikkien kanssa, vaikka osan kanssa ei juuri kerennytkään haastelemaan.. Ensi kerralla sitten! ;) Kahvilassa syötiin ja juotiin jotain kevyttä ja muutaman tunnin jälkeen osa lähti shoppailemaan ja osa siirtyi pian Amarilloon jatkamaan päivää! Kiva oli saada masut täyteen ja myöhemmin Juho saapui meitä Amarillosta hakemaan. Kello taisi siinä vaiheessa olla puoli kuuden paikkeilla. Oli kyllä mahtavaa! Ja mikä ihaninta, lapset jaksoivat päivän tosi hyvin! Mimosa hoiteli muidenkin vauvoja, lähinnä hyssytteli vaunuja ja käppäili paikasta toiseen ihmetellen kun joka paikassa oli vauvoja! Ja Aatos katseli muiden mukana. Amarilloon siirryttäessä hän nukkuikin onneksi pidemmät unet, joten sain hyvin syödä annokseni ja Mimosakin sai äidin huomion itselleen siksi aikaa.  

Epelitapaamisesta jatkoimme matkaa Juhon serkuille, jossa saimme ihanaa italialaistyyppistä ruokaa! Kerrassaan herkullista. Jäimme yökylään ja iltaa jatkettiin rennoissa tunnelmissa, kunnes allekirjoittanut nukahti lapsien nukutusreissulle sänkyyn... Päivä siis vaati veronsa, mutta oli kyllä sen arvoista. Lauantaina kävimme vielä Jumbossa ennen kotimatkaa. Aatokselle ostettiin Pentikistä omat astiat, kun pianhan hänkin alkaa maistella tissin ohella muutakin sapuskaa! :)

Lauantai-iltana palasimme kotiin ja lämmitettiin takka sekä katsottiin Putous! Oltiin rennosti ja nukuttiin pitkään sunnuntaiaamuun... Tänään käytiin vähän ulkoilemassa, päiväsaunassa, syötiin hyvin ja mentiin käymään kylässä entisillä naapureillamme! Sieltä siirryttiin vielä mummolassa käymään ja sieltä kotiin... Huomenna alkaa taas arki... Onneksi perhekerho odotteleekin meitä jo heti aamusta ja päiväruokakin on jo valmista! ♥