Kellokeskiviikko!

Narsissit saavat nauttia vielä sisälämmöstä. Pihalla sataa lunta, enkä henno niitä laittaa pakkaseen.

 Tipu ja pupu munineen on päässeet pääsiäisliinalle ihmettelemään.

 Viime viikonlopun virpomisvitsasatoa. Tosin osa Iisan tekemäkin siellä joukossa. 

Tänä vuonna kävikin oikein ennätysmäärä virpojia, hmm.. peräti 6 virpojaa! :)

Ja koska virpomisvitsat ovat saaneet olla rauhassa, huomaan meidän kissojen olevan jo aika vanhoja! (Iäkkäin peräti huimat 6v ja nuorin kohta kolme!) 

Tulppaaneiden sekaan löysi tiensä kastelukannut, jotka edellisen kerran ilahduttivat minua Mimosan syntyessä! (Juho toi ihanan kimpun sairaalaan!)

Ilman reipasta ekaluokkalaistani meillä ei varmaan vieläkään olisi rairuohot kasvamassa. Onni on reipas Iisa <3 Mun pieni pitkäperjantain tyttö!

Pääsiäinen näyttää ihanan värikkäälle. Jospa värit piristäisivät alakuloista mieltä. Niin se vaan menee että jokaiselle on varattu ihan riittävästi sitä huolta ja murhetta kannettavaksi. Huomisen uutiset pelottavat, ja sitten meillä varmaan myös synnytetään. Toivotaan silti että elämä kannattelee, tälläkin kertaa.