Kokemuksiani äidinmaidon luovuttamisesta

Neljännen lapsen myötä tuli kokeiltua jotain uuttakin, nimittäin äidinmaidon luovutusta. Aiempien vauvojen kanssa en ole asiaa juuri ajatellut, toki tiennyt mahdollisuudesta. Nyt kun Iines syntyi, tuntui tuotantoa olevan ensimmäisinä päivinä jo sen verran paljon, että olo oli hyvin tukala vaikka vauva oli vasta syönyt vatsansa täyteen. Kirjoitin tukalasta olostani vauvaryhmään, jossa muistutettiin äidinmaidon luovuttamisesta. Lueskelin hieman tietoa netistä ja seuraavana päivänä soitin MKS:n äidinmaitokeskukseen. Sovimme seuraavalle päivälle tapaamisen kun meillä oli Mikkeliin joka tapauksessa asiaa.

Kun etsin tietoa luovuttamisesta, olisin kaivannut jotain henkilökohtaisempaa luettavaa keskussairaalan ohjeiden lisäksi. Niitä ei vain tuntunut löytyvän, eli siinähän oli selvä blogitekstin paikka! :) Toivottavasti tästä on apua muillekin "sovinko minä maidonluovuttajaksi" -miettivälle.
Itseäni olisi kiinnostanut ainakin minkälaisista määristä puhutaan, että kannattaa alkaa maitoa luovuttamaan, montako kertaa päivässä lypsetään, entä kuinka homma sitten käytännössä onnistuu? Toki monet asiat näistä kirjoittamistani asioista ovat sairaalakohtaisia, mutta jotakin vinkkiä kuitenkin.

MKS:n äidinmaitokeskuksen työntekijä kertoi minulle heti alkuun, että jos tulee noin 200ml ylimääräistä maitoa vuorokaudessa, niin silloin kannattaa harkita luovuttajaksi ryhtymistä. Pienemmillä määrillä työhön menevä aika ei välttämättä kohtaa saatua korvausta. Niin luovuttajapuolella kuin vastaanottajapuolellakaan. Toki jo se, että pystyy auttamaan pieniä vauvoja, jotka eivät muuten saisi riittävästi äidinmaitoa, on jo todella palkitsevaa. Sen lisäksi Mks maksaa 20e/kilo maidosta.

Ennen maidonluovutusta kävin "haastattelussa" jossa selvennettiin mm. terveyteen liittyviä asioita. (Eri sairaaloiden käytännöt eroavat näissä jonkun verran. Toisaalla ei hyväksytä minkäänlaista lääkeenkäyttöä, panadoliakaan. Toisissa sairaaloissa taas voi tiettyjä lääkkeitä käyttää. Nämä kannattaa tosiaan tarkistaa sairaalakohtaisesti. Myös jos sairastut luovuttamisen aikana, tulee heti ottaa yhteyttä äidinmaitokeskukseen.) Myös aikaisemmista imetyskerroista keskusteltiin, mm. onko ollut aiemmin rintatulehduksia jne. Haastattelun lisäksi kävin verikokeissa, jossa tutkittiin samat taudit mitä alkuraskaudessakin. (HIv, hepatiitti B ja kuppa). Haastattelussa sain myös opastuksen kuinka välineet toimivat ja miten ne huolletaan. Myös hygienia-asiat käytiin läpi, käsien pesut ja maitojen oikeat käsittelytavat. Maito myös tutkitaan alussa, ettei sisällä liikaa bakteereita. Kokeita otetaan myös pitkin luovuttamista. Yleensä maitoa vastaanotetaan noin puoli vuotta synnytyksestä eteenpäin. Itse olen tehnyt nyt kahden kuukauden "sopimuksen", koska aloittaessani oli maidonluovuttajia paljon tarjolla. Katsotaan jatkuuko sopimukseni kun tämä pari kuukautta tulee kohta täyteen.

Sain sähkökäyttöisen pumpun lainaan keskussairaalasta sekä lisäksi 6 settiä pumppaamista varten. Lisäksi kylmälaukun ja 4 kylmäkallea.

Alkuun minulla tulin noin 200ml/vrk maitoa neljällä pumppauskerralla, mutta pian määrä lisääntyi +/- 300ml/vrk ja pumppauskerrat vähenivät kolmeen kertaan. Hyvänä päivänä saattaa maitoa tulla lähemmäs 400ml/vrk. Itse pumppaamiseen menee aikaa noin 10-20 minuuttia kerrallaan (riippuu pumppaako vain yhden rinnan vai molemmat) + lisäksi käsien ja rintojen pesuun, välineiden huuhteluihin ja maidon jäähdyttämiseen käytettävä aika. Lypsän aamuisin (jolloin maitomäärä suurin), iltapäivällä sekä illalla. Tällä hetkellä sairaalaan on mennyt noin 15 litraa maitoa näistä rinnoista. :)

Välineiden huollosta: Aloitan ensin pesemällä tiskialtaan fairyllä ja sen jälkeen vasta laitan pestävät pullot ym. altaaseen. Tiskialtaan pesuun käytän omaa harjaa ja pullojen pesuun taas omaa pulloharjaa. Pesu tapahtuu kuumalla vedellä sekä fairyllä.

Kun pullot on pesty, huuhtelen ne kuumalla vedellä ja seuraavaksi laitan ne kiehumaan noin 5-10 minuutin ajaksi. Koska meillä ei ole riittävän suurta kattilaa, joutuu välineet keittämään parissa osassa. 

Lopuksi nostelen välineet kuivamaan haarukkaa ja lusikkaa apuna käyttäen.

Ennen jokaista lypsykertaa käyn ensin pesemässä kädet saippualla, jonka jälkeen kuivaan käteni talouspaperiin. Seuraavaksi käyn kokoamassa lypsysetin, jonka jälkeen isken sen sähköpumppuun kiinni. Tämän jälkeen menen uudelleen vessaan pesemään käteni ja samalla lypsettävän rinnan (vedellä) ja kuivaan rinnan talouspaperiin. Sen jälkeen lypsän niin kauan kuin maitoa mukavasti tulee (noin 10min), aamuisin lypsän usein myös toisen rinnan jos vaikuttaa "täydeltä". Tämän jälkeen laitan pullon jäähtymään kylmäkallella varustettuun vesiastiaan ja kun maito on jäähtynyt riittävästi, laitan sen pakastuspurkkiin ja pakkaseen. Tämän jälkeen huuhtelen lypsysetin kylmällä vedellä ja laitan talteen odottamaan pesua. Käytännössä pesen ja keitän välineet joka toinen päivä. 

Itse lypsämisestä oheistoimintoineen tulee nopeasti osa päivittäistä rutiinia. Meneehän siihen oma aikansa, mutta tällä hetkellä ainakaan en ole kokenut luovuttamista turhan työläänä. 

Maidon voisi laittaa sairaalalle menemään linja-autokyydillä. Mutta tähän asti olen vienyt maidot itse viikon - parin välein sairaalan kanttiiniin, josta olen saanut uudet pullot ym. matkaani mukaan. Joissain paikoissa toimii myös "maitotaksi" -tyyppinen palvelu, jossa maidot haetaan kotiovelta asti! :)

Tässä muutama asia, joista itse olisin kaivannut tietoa. Nyt vaan sitten pitäisi keksiä, mitä mukavaa noilla "lypsyrahoilla" sitten ostaisi? Äkkiähän ne toki kuluu tähän tavalliseen elämäänkin, mutta haluaisin käyttää ne johonkin spesiaalimpaan, jota voisi sitten muistella lypsyrahoilla ostaneen. :) 

Ja, nythän se näyttäisi (ja tuntuisi) olevan taas yhden luovutuskerran vuoro... ;)