torstai 29. elokuuta 2013

Kotiäiti kirjoittaa päivästään...

Kesä on vielä täällä! :) 
Tässä lapseni viime viikolla kummityttöni kanssa leikkipuistossa! 

Mä olin jo hetki sitten niin valmis siirtymään syksyyn ja syysvaatteisiin, mutta sitten tajusin että sitähän se on sitten sinne hamaan tulevaan kevääseen asti taas! Joten olemme nauttineet näistä lämpöisistä päivistä lasten kanssa. Aamuisin olen hakenut postia paljain varpain ja yömekossa, hengitellen syvään raikasta ilmaa. Aurinko jaksaa vielä lämmittää, mutta mukana on jo sitä syksyn kylmyyttä, ainakin varjoissa paikoissa huomaa. Kastetta on aamuisin pidempään nurmikolla ja pyörän satulalla. 
Eilen hypittiin trampoliinilla oikein urakalla Mimosan ja Aatoksen kanssa. Toki siis silleen hallitusti, ettei keneenkään satu, välillä popsittiin luumuja puusta, lakattiin kynnet kynsilakalla ja taas pompittiin. Huomasin, että hyvää tekee minunkin vatsalihaksilleni! (Ei ne itsestään vaan kiinteydy, ei..)
Tänään käytiin torilla munkilla, kahvilla sekä pillimehulla. Taisi olla jo toinen kerta tällä viikolla. T-paidoissa kaikki kolme ja hyvin vielä tarettiin rattailla ajella. No, miksei sitä nyt 20 asteen auringonpaisteessa tarkene! ;)

Mietin samalla kuinka ihanaa elämää saankaan viettää tällä hetkellä täällä kotona. Saan rakentaa päivistä omanlaisiani, toki rytmit ohjaavat päivää paljonkin, mutta siitä huolimatta. Joskus aamuisin sitä toivoisi, että olisi hieman vähemmän puuhaa mitä aamulla joutuu tekemään, mutta sehän se sitä mun työtäni on. Sänkyjen petaamiset, koululaisen herättäminen ja aamupalat lapsille ja itsellekin. Sitten vaipanvaihtorumba ja peppupesut ja päivävaatteet lapsille ja itsellekin. Sitten täytyy tyhjentää kissojen vessat ja päästää osa niistä kissatarhaan jonne haluavat heti päivän alettua, sitten laitan kissoille ruuat ja Nasulle Levolacia ja Dorikselle kahtena aamuna muistat antaa kiimanestopillerin (kohta muuten loppuvat, ja varmaan sterilointi odottaa häntä seuraavaksi). Sitten kun katsoo itseään peilistä niin tekee mieli vähän laittaa tukkaa ojennukseen ja pestä hampaat ( + Aatokselle ja Mimosalle harjat käteen) ja vähän meikata. Sitten vähän siistiä sotkuja joita talosta löytyy... Pyykinpesuakin lähes joka päivä ja sitä tahrojen poistoa... Sitten pihalle ja kohta jo takas syömään ja päiväunille. Toki muutaman kerran tässä välissä pissatat Mimosaa, joka ei enää muutoin käytä vaippaa, paitsi päiväunilla (silloinkin usein kuiva) ja yöllä (märkä). Onhan tuota hommaa.

Mutta en mä tätä tällä hetkellä mihinkään vaihtaisi. Mulla on mahdottoman ihanat ja rakkaat "työtoverini", ihan itse synnyttämäni sisko- ja velikullat. ♥ Juuri minä saan paijata keskimmäisen masua, kun sitä välillä hetken koskee ja olla nukahtamista avustamassa tukkani kanssa (jota toinen pörröttää aina ennen kuin nukahtaa...). Saan kokea ne pienen lapsen ilot ja surut. Olla läsnä näinä ensimmäisinä vuosina jotka on kultaakin kalliimmat. Saan odotella ensiaskelia ja kokea välillä kuinka tehokaksikko hyökkää päälleni halaamaan (ja välillä puremaan...). Saan olla kotona kun koululainen tulee kotiin läksyineen ja koulukavereineen. Rikkaita vuosia elämässäni! ♥ 

Pidän myös tästä omasta kahvihetkestäni silloin kun pikkuiset ovat päiväunilla.
Mutta en minä tätä päivän parhaaksi hetkeksi kuitenkaan sano.
Parhaat hetket ovat vuorovaikutuksessa pienten ihmisteni kanssa,
heidän kirkkaissa silmissään ja pulleissa käsivarsissaan.. :)

tiistai 27. elokuuta 2013

Nuotioniemen laavulla...


Käytiin sunnuntaina pienellä retkellä Nuotioniemen laavulla. Paistettiin makkarat, nakit sekä nuotiobanaanit. Kahvit oli matkassa termospullossa ja pillimehua lisäksi. Tulihan taas mahat täyteen! :) Mukana oli tällä kertaa Laura-serkku. Aurinko paistoi lämpöisästi ja Aatos koetti jalalla vielä vettäkin... Mimosa haaveili uimisesta, mutta passattiin tällä kertaa. :)


Aatos kantorinkassa. Viihtyy siellä paremmin kuin manducassa. Mimosa onneksi sitten viihtyy vielä manducassakin, vaikka mieluiten hän taitaisi vain kävellä jos suinkin maasto antaa myöten! :)


Mimosa kiipesi tämän mäen ylös lähes omatoimisesti, vähän välillä äiti antoi kainaloista nousuapua, mutta muuten neiti sinnitteli mäen omin voimin ylös! :)

maanantai 26. elokuuta 2013

Elämää elämää, elämää elämää on tämäkin...


Karhunsammal-matto ♥

Viime viikolla meillä kävi melkoisen paljon vieraita ja tämäkään päivä ei tee poikkeusta. 
Viime viikolla meillä kävi ystäväni Marja kahden pienen tytön kanssa. Toisena päivänä Aatoksen vauvaryhmästä Marjaana tyttärensä kanssa, sitten Satu serkku tyttöineen ja sunnuntaina vielä serkkutyttö Laura Hollolasta oli meidän kanssa retkeilemässä ja vielä iltasella täti miehensä kanssa tuli Aatoksen synttärikahveja juomaan! Tänään saamme vieraaksemme ystäväni Hannan. Ihanaa oli tavata paljon ihmisiä, rakkaita sellaisia. 

Näiden lisäksi tein muutamat nettikirppiskaupat, ostimme mm. Aatokselle ja Mimosalle kerrossängyt ja pari lapiota talveksi! :) Sekä näiden lisäksi kauppa kävi myös tästä talosta ulospäinkin! Jeah! ;) Hyvä olla joskus saamapuolella tässä jatkuvassa osto- ja myyntiliikenteessä... Lisäksi viime viikkoon mahtui myös niitä hyvin ikäviäkin uutisia, joista toisesta odottaa hautajaiset parin viikon päästä. :(

Me olemme olleet Juhon kanssa kolme vuotta yhdessä ja meidän matkan varrella nämä ovat jo viidennet hautajaiset lähisuvuista. Jollen nyt paljon valehtele niin kaikki alle 65 vuotiaita sukulaisia... Oman äidin kuoleman myötä olen käynyt ja varmasti käyn vielä jonkin aikaa ikään ja kuolemaan liittyvää kriiseilyä. Äidin kuoleman myötä on todellakin kirkastunut, ettei elämä ole vain yhtä nuoruutta ja että se ei jatku ikuisesti. Jokainen ihminen menee oman elämänkaarensa lapsuudesta nuoruuden kautta aikuisuuteen ja siitä vanhuuteen. Siis jos Luoja suo ja onni on myötä. Oma hengissä säilyminen on askarruttanut sen verran paljon, että esimerkiksi sain aikaiseksi käydä poistattamassa pari minua jo vuosia vaivannutta luomea. Toinen oli musta luomi päänahassa ja toinen kainaloon ilmestynyt patti Mimosan raskauden jälkeen. Onneksi tuloksissa selvisi, että olivat hyvälaatuisia molemmat ja elämä jatkuu nyt ilman niitä ja jokseenkin helpottuneena etteivät ainakaan ne minulta henkeä vie.

perjantai 23. elokuuta 2013

Pala maata... ♥


Me ostimme tänään palasen maata. :)
Sen verran, että sinne mahtuu sitten tupa jos toinenkin ajastaan.
Tehdään sinne joskus koti,
kun keretään ja jaksetaan sellaiseen projektiin lähteä!

Sitä ennen voidaan käydä ihastelemassa, 
että tää on meidän!
Ihan ikioma! ♥
Ja ehkä vähän raivata,
kerätä mustikoita ja ihmetellä vanamoiden kauniita kukintoja.

Ei se hullumpi paikka voi olla, kun rakkauden kukkakin siellä elelee...♥




torstai 22. elokuuta 2013

Syksyksi harrastuksia...

Hankin itselleni syksyksi harrastuksen kansalaisopiston piiristä. Askelen kankurit ryhmä odottaa syyskuusta lähtien lähes joka keskiviikko 17:30 eteenpäin kangaspuiden kanssa... Mitähän saan aikaiseksi? Tällä hetkellä mulla on suuret visiot siitä, kuinka värjään ensin virttyneet lastenvaatteet sopivan värisiksi ja sen jälkeen leikkaan niistä itselleni kuteet mattoon. Kierrätystä! Yritetään ainakin. Ehkä joutuu hommaamaan myös jotakin valmista kudetta... 

Sit mä haluaisin alkaa ommella ja ostaa ihania kankaita ja tehdä hienoja vaatteita. Täytyy varmaan haaveilla vielä lisää. Mä oon ehkä vähän turhan perfektionisti ja että saisin jotakin aikaiseksi täytyisi siihen löytyä ehdoton hiljaisuus ja rauha... Toki onhan meillä työhuone. Hmm. Joka on käyttämättömänä tällä hetkellä. Siellä sitä rauhaa olisi tietysti tarjolla. Mutta ehkä tämän aika ei ole ihan vielä. Harjoitellaan ensin kudontaa!

Semmoinen käsityöpiiri olisi ihana, jossa olisi mahdollista tehdä monenlaista jonkun käsityönopettajan johdolla vaikka. Tai jos ei opettajan, niin kuitenkin sellaisten ihmisten kanssa joilla olisi pedagogisia taitoja ja lehmän hermot kerrata kerta toisensa jälkeen samoja asioita. Minä voisin tehdä ja opastaa villasukkien teossa, palkaksi siitä voisin kertailla virkkauksen pylväitä ja isoäidinneliöitä sekä afrikkalaista kukkaa. Joskus voitaisiin tehdä myös vaatteita ja vaikka tilkkutäkkejä. Onhan noita opeteltu koulussa, ihan mukavin arvosanoinkin, mutta hieman sitä joskus kaipaisi tukea ja vahvistusta kun aina ei jaksaisi kaikkea kantapään kautta opetella. (Vaikka se varsin opettava koulu onkin...)

Lapsien kanssa jatketaan perhekerhoilua maanantaisin ja perjantaisin käydään perhekahvilassa. Muusta ei ole vielä tietoa. Muskarikin on pyörinyt mielessä, mutta katsotaan milloin sinne sitten. Esikoinen jatkaa heppaharrasteiden parissa ja kenties jumpassakin. Ainiin onhan mulla se lukupiirikin kerran kuussa, mutta muuta säännöllistä ei ole. Liikuntaa pitäisi lisätä kaikkiin mahdollisiin hetkiin...Yritetään! ;)

keskiviikko 21. elokuuta 2013

Kanttarelliretki..


Sunnuntaina tehtiin pieni sieniretki ja saalistakin saatiin! :)


Sunnuntaina oli mukavan lämmintä ja lähdimme Raatilta sieniä etsimään... Mimosa matkusti kantorinkassa ja Aatos-marakatti manducassa. Muutoin oli oikein mukavaa, mutta hirvikärpäset meinasivat - ainakin alkumatkasta - syödä meidät kokonaan! Yh! Onneksi sienipaikalle päästyämme hirvikärpäsetkin vähenivät sen verran että pystyttiin jatkamaan retkeilyä!


Mimosasta on kouliutunut jo taitava kanttarellin kerääjä! ♥


Mimosa, nukke ja Juho apajilla..


Päivän saalis :) Mustikat keräsin mökkitien varrelta. 
Ja taas päästiin nauttimaan tuoreista marjoista aamu- ja välipalalla! Nami! 
Mä jo niin kaipasinkin tätä makua! Voi, kun vielä tällä viikolla pääsisi mustikoita keräämään lisää!

ps. Punikkitatit pitää kypsentää täysin kypsäksi ennen ateriointia. 
Saattavat aiheuttaa vatsanväänteitä muuten... Onneksi ei ole omakohtaista kokemusta, mutta jollain ehkä saattaa ollakin... ;)


Ketunleivät ♥

maanantai 19. elokuuta 2013

Takapihan satoa!


Otin yhtenä päivänä takapihalta muutaman kuvan. Omppupuussa on kovasti omenia, harmi etteivät ole niin syömäomenoita. Kaitpa niistä pitäisi jotakin mehua tai hilloa tehdä? En ole koskaan tehnyt, et hieman epävarmana täällä olen ja jos olis nyt äiti jolle soittais, niin olisin jo soittanut! Kysyin toki iskältäkin, mut ei siltä nyt niin just sitä tarkkaa ohjetta tullut ja käski sit katsoa netistä! :D Selevä!  


Luumupuu on sinisenään luumuja! Ja ne ovat jopa ihan hyvän makuisia! :)


Takapihalla kukkii myös nuo kasvattamani samettiruusutkin. Ovat niin helppohoitoisia ja koko kesän kauniisti kukkineet. Äidin haudallakin onneksi rehevöityivät isoksi pensaaksi, ja maalla veneessä ja meidän kuistilla ja... Niitähän on ihan älyttömän paljon, et täytyy varmaan jatkossakin näitä kasvatella! :)


Takapihalla on koristekurpitsaviljelmänikin kasvaneet oikein reheviksi. :) Kissatarhaan ei ole ulkokautta mitään menemistä, kun ovat kasvaneet oven eteen paksuksi köynnökseksi! :D Toivoin, että saataisiin muutama koristekurpitsa edes, ja onneksi niitä on nyt tullut! Ensimmäisille kävi vähän hassusti. Olin irroitellut ne taimista ja tuonut tuohon terassille kuivahtamaan. No, seuraavan kerran kun mä ne näin (4 kpl), niin ne olivat pitkin terassia ja jokaista oli maisteltu! Vieläpä sen suloisimman päälle oltiin astuttu ja liiskattu koristekelvottomaksi!!! Kyllä hieman verenpaineet nousi ja sen jälkeen käytiin lasten ja etenkin mieheni kanssa selväksi, ettei näitä maistella ja varsinkaan kukaan astele näiden päälle (talouden isoin ihminen!). Onneksi koristekurpitsoja on tuon kohtalokkaan näyn jälkeen siunaantunut vielä toista kymmentä, joten mukavat syksyn kaunistajat me niistä saadaan! :)