maanantai 19. joulukuuta 2011

Tahdon!


Lauantaina oli meidän häät! Ne menivät loistavasti! Mä lisäilen valokuvia heti kun kerkeän. ;) Parasta kirjoittaa kuitenkin nyt jo tää postaus! Päivä alkoi klo 8 jolloin meille saapui kaasoni, ystäväni, kampaajani Hanna sekä naapurin Mirka. Mä sain meikin naamaan Mirkan toimesta ja tytär tukan kuosiin. Sen jälkeen Iisa lähtikin koulun joulujuhlaan ja mun tukkaa alettiin laittamaan. Kuunneltiin samalla Spotifyyyn väsäämääni häälistaa ja kudoin sukkaa. Alkuun Spotifyn toimimattomuus kiristi hieman mieheni ja minun välejä, mutta muita äksyilyjä ei sitten päivään tainnut mahtuakaan! :)Ihanan stressitöntä vaikka tietysti vähän jännitti. (Yön olin nukkunut yllättävänkin hyvin!) Mies hoiteli vauvaa, syötti ja nukutti vaunulenkillä. Hanna haki morsiuskimpun, heittokimpun, vieheen sekä ruusunterälehdet kukkakaupasta. Tytär palasi klo 10:30 takaisin joulujuhlista. Hanna leikitti neitiä ja rauhoitteli parhaansa mukaan! Iisaakin taisi jännittää tuleva häähumu aika lailla! Ruoaksi söimme edellisenä päivänä tekemääni nakkisoppaa! 12:30 aikoihin aloimme pukemaan ja 13:15 menimme häävalokuvaan. Olin edellisenä päivänä ratkonut yhden pussilakanan yläosasta ja puin sen vielä morsiuspukuni ylle suojaksi ettei helmat ihan mustu autoon mennessä... Sää oli onneksi sateeton. Plussan puolella. Musta maa. No, mutta lämmin sydän ja ihana tunnelma. Sää ei ehkä ollut kuin morsian, mutta ei se haittaa! Oli mahtavaa, kun Hanna pystyi olemaan meillä koko aamupäivän, etenkin kun Iisa tuntui kaipaavan huomiota... Kun mut saatiin autoon, Hannakin lähti laittautumaan.

Hääkuvissa kävimme Mäntyharjun valokuvaamossa. Meillä oli alkuun lapset mukana ja muutaman onnistuneen otoksen jälkeen isäni vei lapset mummolaan. Jatkoimme poseerausta kahdestaan. :) Halusimme yhden ns. vanhan ajan kuvan jossa olemme totisia ja mies hieman edempänä minua. Toivottavasti kuvat onnistuvat hyvin! Kuvien jälkeen meillä oli noin vajaa puolituntia aikaa ennen H-hetkeä. Kävimme kotona, minä söin viilin ja kävin vielä vessassa. Sitten olikin lähdettävä kirkkoon! Ihanaa oli nähdä kirkon portailla ja edessä tuliroihut jotka veljeni oli käynyt sytyttämässä. Juho heitti mut pääovelle ja kiirehdin sisään. Siellä suntio ja isäni minua kuumeisesti jo odottelivatkin! Vaihdoin kengät ja heitin keepin yltäni. Sitten Iisa ja kummityttöni Pihka haettiin kirkon puolelta, sulhanen tarkastettiin että on paikallaan ja suntio soitti kanttorille että Kuulan Häämarssi voi alkaa! :)


Kuva Sari Taskinen

Kuva Sari Taskinen

Mitähän muistan matkalla kirkon käytävää? No, morsiamen puolella oli enemmän väkeä. Mimosa ja Senja itkivät. Hymyilin sukulaisille ja ystäville ja pian oltiinkin jo Juhon luona. Ja kumarrusten jälkeen jatkoin Juhon käsipuolessa matkaa kohti alttaria! Marssi tuntui kestävän pitkään.. ja huomioin samalla että siellähän se vihkiryijy on seinällä ;) No, ei se mitään! Pappi puhui kauniisti ja jotenkin se että kuuli Mimosan itkun lähes koko ajan - piti tilanteen sopivan "arkisena" Ts. ei alkanut niin jännittämään kuin jos vain olisi ollut täysin hiljaista papin puheen lisäksi. Sitten tuli kysymysten vuoro - lyhyen kaavan mukaan - ja molemmat sanoi vuorollaan Tahdon! Pappi pyysi sormukset paikalle ja Iisa ja kummityttöni Pihka kävivät ne papille tuomassa! Olipa koskettava hetki! Ja sitten, aviopuolisoiksi julistamisen jälkeen pussattiin, kolme kertaa! :) Virtenä, "Soi kunniaksi Luojan", jonka aikana hetkeksi rauhoittunut Mimosa alkoi taas itkemään.. Lopulta kävelimme Melartinin häämarssin tahdissa kirkosta ulos! Ja pikkuiset morsiustytöt seurasivat meitä. Tuntuipa hienolta!


Kuva Sari Taskinen

Menimme hetkeksi sivukäytävälle ja odottelimme että ihmiset tulevat kirkosta ulos ja tytöt saavat ruusunterälehdet jaettua hääväelle! Kanttori kävi vielä meitä onnittelemassa ennenkuin menimme kirkon portaille, pussasimme ja lähdimme ruususateeseen! :)


Kuva Sari Taskinen

Matkaa jatkoimme vanhalla beigellä MG Magnette ZB 4 d Saloon vm. 1956 kohti Hirvensalmea ja Satulinnaa! Ajattelin että olemme viimeisenä hääpaikalla, mutta toisin kävi! Olimme ensimmäisinä paikalla, kun kukaan ei meitä sitten viitsinyt ohittaa. Vanhassa autossa oli tunnelmaa! Ja onneksi rakkaus lämmitti meitä, sillä tässä ajopelissä ei tietenkään mitään sisälämmittimiä ollut! :D


Kuva Sari Taskinen

Kuva Sari Taskinen

Kuva Sari Taskinen

Kuva Sari Taskinen



Satulinnan navetassa oli tunnelma kohdallaan! Ihanasti kynttilöitä ja lämpöä! Takkakin loimusi! Vieraat saapuivat meitä onnittelemaan ja isäni kohotti meille maljan! Pian onnittelujen ja alkumaljojen jälkeen saimme aloittaa ruokailun! Mä siirsin suosiolla Mimosan syöttötuolin meidän pöytään! Pieni oli niin äidinkaipuinen kirkonmenojen jälkeen! Sitten syötiin hyvin ja nautittiin tunnelmasta.


Kuva Hanna Lahtinen


Kuva Hanna Lahtinen

Ruoan jälkeen Naiskuoro Pioni saapui meille laulamaan neljä laulua. Tämän jälkeen saimme omaan pöytäämme kakun ja suoritimme hääkakun leikkauksen. Mieheni ei perinteitä kunnioittanut ja jätti polkaisut sikseen. Minä kyllä polkaisin... Joten kai se valta sitten on mulla? Vai lasketaanko sitä jollei toinen edes yritä? ;) Kakkujen jälkeen sulhanen, rakas mieheni siis, piti "sulhasen lupaukset" jossa kertoi meidän taipaleen lyhennetysti, siitä että rakastui minussa juuri siihen "aikuiseen naiseen" ja toivoo että kotityöt jaetaan jatkossakin samalla mallilla miten ne on tähän astikin hoidettu! Hmm.. Onneksi osa puheesta saatiin nauhalle! Mulla alkaa näköjään jo muisti pätkimään illan kulun suhteen, mutta jossain vaiheessa sitä tanssittiinkin. Olimme valinneet Teleks - Kotimatkalla. Se oli kappale josta mulle tulee Juho aina mieleen! Toisaaltahan se on aika surullinenkin laulu, mutta toisaalta siinä lauletaan myös että missä se päätetään kuka saa sen pienen palan onnea? Ja niitä pieniä onnenpalasiahan me täällä elämässä etsitään!


Kuva Hanna Lahtinen

Kuva Hanna Lahtinen

Heitimme myös kimpun sekä sukkanauhan. Mun heittämän kimpun nappasi kummi- ja morsiustyttöni Pihka ja sukkanauhan sai kummipoikani Eeli. Häitä ei siis vähään aikaan ole tiedossa? Tai mene ja tiedä, itsehän olen vuosien varrella saanut ainakin 3 morsiuskimppua.. ja viimeisimmissä häissä olen jo kieltäytynyt osallistumasta koko leikkiin kun häitä ei ole kuulunut!


Kuva Hanna Lahtinen

Loppuillasta kuuntelimme spotifystä tekemiäni häälistoja ja juteltiin niitä näitä. Oli ihanat ja tunnelmalliset häät. Lapsosia oli häissämme paljon - pieniä prinsessoja enimmäkseen! :) Mä en olisi voinut kuvitellakaan juhlivani vain aikuisten kesken. Tietysti oma elämäntilannekin puhuu lapsien kanssa juhlimisen puolesta - oli ihanaa seurata lapsosia, toiset kävivät ihailemassa mun prinsessapukua. Anne-kummista tuli hetkeksi ainakin muutaman tytön ja pojan idoli! (Toivottavasti pettymys ei ole kovin suuri kun jatkossa ei samaa prinsessaa olekaan enää?!!) ;D



Häiden päätteeksi menimme Satulinnan päärakennukseen ja kiipesimme hääsviittiin! Sieltä löydettiin ihana kori, jossa suolakeksejä, suklaata, viinirypäleitä, pommacia, sydänkarkkeja ym. ym. herkkuja! "Pikku meritähtemme" Mimosa oli päivästä hyvin väsynyt ja neiti nukahti onneksi hyvin meidän väliimme...





Kiitos kaikille, tämä Rouva ei olisi ihanampaa hääpäivää voinut kuvitellakaan! <3 br="br">


Julkaistaan tämä teksti nyt ja myöhemmin, kun löydän jostain kuvat jotka häistämme otettiin, palaan päivittämään postauksen "hulppeilla" kuvilla! ;)
No nyt on "muutama" kuvakin laitettu, vielä muutaman kuvan laitan kun vaan saan muistikortin käsiini! :) Olrait tässä tämä! Jee! :)

7 kommenttia:

  1. Ihana postaus Anne! <3 Mä ihan liikuttuneena luin täällä teidän tunnelmista ja uskon, että päivä on ollut täydellinen. Teidän näköisenne. Onnea vielä (ei kai sitä voi koskaan liikaa toivottaa)!:) Jään malttamattomana odottamaan kuvia. T:L

    VastaaPoista
  2. Olenkin ehtinyt jo odottaa teidän hääkuulumisia! Haluan onnitella Teitä, vaikken tätä blogia enempää sinua/teitä tunne :) Itsekin olen noita kimppuja muuten saanut varmaan neljä, mutta ei ole hääkellot vielä soineet. Toivossa on hyvä elää ja tämä postaus loi sitä toivoa vielä vähän lisää! kuvia odotellessa (:

    VastaaPoista
  3. <3 Kiitos molemmille!
    Tosiaan ei kannata heittää toivoaan häiden suhteen -> varmasti, juuri oikealla hetkellä, se prinssi oikea tulee tavalla tai toisella elämään! :)

    ..Ja kuvista! Korjasim tuossa juuri ehkä tuhat punasilmäistä häävalokuvaa... mutta vielä odottelen että saisin valokuvaamon kuvat itselleni!

    VastaaPoista
  4. Olipa kiva lukea häistä, Juholta yritin pihalla udella miten ne meni, "Ihan hyvin... ;)"

    VastaaPoista
  5. :D Miehet! Mä voisin sanoa etten hetkeäkään vaihtaisi hääpäivästämme pois! :)

    VastaaPoista
  6. Ihania tunnelmia, mahtavia kuvia!:) -L

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi ♥ luen sen kuitenkin ennen julkaisemista :)