Toistamiseen kissaa kyydissä...

Eilen lupailtiin vielä tälle päivälle -30 astetta pakkasta. Olin päivällä kuunnellut korva höröllä Bestiksen levottomampaa olemusta ja lopultahan se alkoi, nimittäin naukuilu. Bestis ei juuri juttele, paitsi ollessaan kiimassa. Yölläkin sitä kuului ja joskus viiden aikoihin aamuyöstä konsertti oli parhaimmillaan. Kiitän Luojaa siitä että Bestiksen emon, Ruusan, hyvin kehittynyt alttokarjunta (kiimassa) ei ole ollut periytyvää! Mutta käy se naukuilukin pikkuhiljaa hermoille. Ensimmäinen uroksen luona käynti ei siis tuottanut toivottua tulosta. Ja tässä sitä oltiin, vuoden tähänastisesti kylmimpänä päivänä, kissa päättää alkaa lemmenlurituksiinsa, pohdin aamuyöllä kun unta ei hetkeen kuulunut. Huoh! Ei muuta kuin aamulla viestiä uroksen omistajalle ja lupa tuli vierailuun! Aamulla meidän kastraatti-Nasu oli jo Bestiksen päällä... Luulisi sitten että nyt tulisi toivottua tulosta! Iisa meni papan kyydillä kouluun ja me Mimosan ja Bestiksen kanssa vähän sen perästä lähdimme kohti Lapinjärveä. Onneksi pakkastakaan ei ollut tuota peloiteltua määrää vaan jotain -20 asteen kieppeillä. Mimosakin jaksoi onneksi matkat hyvin, noin tunti nelkytäminsaa suuntaansa. Nyt sitten pidetään peukkuja ja toivotaan että tällä kertaa tärppäisi... Nyt iltapuuhiin!