Pakkanen "kiristelee"

"Ja sitten sinä saat selittää minun isälleni että miksi mulla on niin kuuma!"
"Kuule, olen ihan varma että jos tässä nyt otetaan puhelu isällesi niin hän olisi täysin samoilla linjoilla vaatetuksen suhteen kuin minäkin!"
"Mutta kun mulla on KUUMA!"

- Otteita elämästäni INUIT-heimoon ilmeisesti lähemmin sopivan ihmisen kanssa...

Ulkona -20 astetta pakkasta. Määräsin tyttären laittamaan päälleen pitkähihaisen paidan (ohut) ja fleesetakin toppatakin alle. Kun hän olisi halunnut laittaa lyhythihaisen t-paidan ja fleesetakin TAI ohuen pitkähihaisen paidan ja collegetakin. Tässä vaiheessa vielä jaksoi salaisesti hymyilyttää. Mutta siinä vaiheessa kun alkoi joka ikinen aamu esiintyvä "Missä mun pipo oikein on? Että minne Juho sen on laittanut?" Niin kyllä hermot paloivat. Mä olen sanonut sata ja yksi kertaa että hattu laitetaan naulakkoon mistä sen varmasti aamulla löytää.  Ja se on tyyliin ainut asia lapsi on vastuussa! Mutta kun ei, pipoa pidetään sisällä päässä ja sitten otetaan pois ja unohdetaan minne sitten sattuu. Toissa päivänä Mimosa oli sen jonnekin heittänyt (kyllähän 7,5 kk vanha vauva hyvin jo "heittelee" pipoja minne sattuu) ja eilen sitten Juho sen hävittänyt! No, katsotaan, jospa se tästä lähtien olisi paikoillaan aamusella (tuskinpa vain!).

Pauhatessani pipon paikasta vedin samalla kengät jalkaani. Huomaten  vasta takkia pukiessani että toppahousut jäivät laittamatta! Siinä vaiheessa oli jo niin kiire että en enää kerennyt ottamaan napakoita talvisaappaitani pois vaan lähdin kävelemään autoa kohden -20 pakkasessa pelkillä farkuilla (minähän en farkkujen alle mitään kalsareita laita!) Mietinkin vain mielessäni että onneksi sappi sai veren lämpenemään. Istuin sentään sitten toppahousujen päälle kylmään autoon. Niin ja myöhästyttiin tietenkin sitten vielä koulusta. No, pari minuuttia max. mutta silti. Huutelin tytön perään että sano että äidin vika että myöhästyit tunnilta.

*  *  *

Kuva äitini ottama pari päivää sitten.