Lettusia, kirjoja, käsitöitä, ostoksia.

Lähekkäin tässä rakkaani vieressä kirjottelen. Vauva nukkuu toisella puolella ja mies toisella puolella. Ihunaista <3 Päivä ovat olleet täysiä. Eilen nukuin aavistuksen turhan pitkään.. Onneksi heräsin ysiltä ja koululainen kerkesi juuri ja juuri kouluun. Meillä on hyvät unenlahjat ilmeisesti. Oven sulkiessani huomasin samalla jättäneeni kotiavaimet sisälle. Jep, jep! Siinä sitä sitten soittelemaan vara-avainten perään (vanhemmillani, autossa eli siis jossain metsässä tällä hetkellä). Hetken hermostutti, mutta jo pienen ajan kuluttua alkoi tuntumaan että juuri näin tän päivän varmaan pitikin mennä. Oltiin pari tuntia perhekahvilassa, siellä oli Tinttu-esittelijä myöskin. Pikkuiselle ostin Nöpö hatun. (kuva Tinttu.com) Kahvilasta mentiin isänpäiväostoksia tekemään ja sieltä mummoni luokse. Mummo tarjoili mulle pitsaa ja lettuja! Koulun jälkeen ekaluokkalainenkin käveli isomummolle, teki läksyt ja jatkettiin matkaan vanhemmilleni. Siellä oli myös lettutarjoilu! :D Siis aivan loistava päivä! Myöhemmin isompi lapsistani meni Halloween pippaloihin.




Tänään aloitin päivän imuroinnilla. Mies oli aamuvarhaisella lähtenyt hirvimetsälle! :D Imuroin kodin puhtaaksi ja käytiin Tokmannilla shoppailemassa kummitytölle Zhu zhu pets prinsessa-vaunut. Löysin samalla kivan jouluisen koristeen meidän ulko-oven viereen, hinta 3,99€ ei mielestäni ollut paha. Viimeistelin tänään myös yhdet sukat valmiiksi. Sukat tulevat joululahjaksi, joten ei vielä paljasteta mitä olen tehnyt. Mitähän seuraavaksi aloittaisi? Tekisinkö itselleni huivin? Ei kun käyn ystäväni lapsen sukkien kimppuun, joita lupasin pidentää :) Tein sukat joskus pari vuotta sitten ja olivat jääneet pieneksi. Katsotaan tuleeko sukista vielä mieleiset jos puran kärkiosan ja teen sukista pidemmät!

Sain pari päivää sitten sen Sara Gruenin Apinatalonkin luetuksi. Ihan hyvä kirja. Vaikka välillä tekikin apinoiden puolesta pahaa, loppu hyvin, kaikki hyvin! Aloitin seuraavaksi Tahmima Amam "Kulta-aika". Siitä ensimmäinen sata sivua takana.

Huomenna juhlitaan isejä! Meillä mies herään ensimmäiseen Isänpäiväänsä! Kahvi on ainakin tarjoiltava rakkaalle ja sitten meillä on lahjoja ja monta korttia! Huomiseen!

Yksi torstai.

Päivät ovat erilaisia. Siinä missä eilen aurinko loi energiaa yltäkyllin, tämä päivä imi nekin energiat mennessään. Ei nyt mitään ihmeellistä. Kouluun saattamista (jonka jälkeen askelmittari kehtasi näyttää vaan 232! Pari tuhatta askelta oli jäänyt rekisteröitymättä.. Koje oli ilmeisesti ollut taskussa huonosti..), perhekerhoa, kaupassa käyntiä, koululaista vastaan menemistä, välipalaa, vauvan päiväunia, pyykin pesua, astioiden laittoa koneeseen, läksyjen tarkastamista, kissanaaman taiteilua esikoiselle (koemielessä, huomista Halloween juhlaa varten), kissan korvien tekoa (edelleen samoihin juhliin), ruoanlaittoa (kanaa ja riisiä), miehen odottelua töistä, syömistä, kirjastolla käyntiä (esikoinen ja mies kävivät sillä aikaa kuntosalilla!) ja lopulta hermostumista siihen että mies oli nostanut lääkekaapissa lasten lääkkeet niin korkealle etten yltänyt niihin enää (esikoisella päänsärky nukkumaan mennessä). Väsytti. Tulipa sanottua typerästi miehelle, olisi kauniimminkin asian voinut ilmaista. Mutta kun ei, just sillä hetkellä teki mieli purkaa tuntojaan. Kun kuitenkin koko päivän jaksanut lähes viiteen asti olla hermostumatta, askarrellut ja kaikkea. No, nyt on kaikki taas kunnossa. Hyvällä mielellä pitää käydä nukkumaan, muuten ei tule mistään mitään. Se on hyvä pitää mielessä ja toteuttaa myös tuota ohjetta. Nyt kun kaikki muut nukkuvat, mulla on oma hetki hiljaisuudessa. Rauhaa. Hymyilen tälle päivälle, olipahan siinä taas elämää!

Pakkasaamun aurinko

Ihana aamu! Hipsin puolen yhdeksän aikaan nukkuvan vauvan vierestä suihkuun. Suihkun jälkeen makkarissa odotti hyväntuulinen hymyilevä vauva! :) Puin vauvan kaikessa rauhassa, ei ollut kiire minnekään. Aamupalalla nautin kupillisen teetä ja pari ruisleipäviipaletta ja lueskelin Länsi-Savon. Vauva viihtyi tuon ajan lattialla leluja ihmetellen. Sitten siirsin vauvan hyppykiikkuun ja siirryin pikaisesti ehostamaan.. Sitten join vielä makuuhuoneessa kupillisen cappuccinoa, aurinko paistoi niin lämpöisesti ja pihanurmi näytti oleva pakkasen kuuraama.

Ihmettelettekö jos kerron rakastavani näitä aamuja? Cappuccinon nautiskeltuani oli imetys- ja lukuhetken aika.. Ja sitten vaunuilemaan! On ollut niin monta auringotonta päivää joten tuntui ihmeelliseltä voiko marraskuussa näin kaunista aamua ollakaan?

Tulimme siis mummolaan. Mun tän päivän työmaa oli häämarssit ja virret. Sain ne jopa kuunneltua. Kuulalla sisään Melartinilla tai Mendelssonilla ulos. Öh, kirjoitanpa häistäni kuin pullan leipomisesta... :D Hyvin perinteiset musiikit tulossa. Vauva näyttää syttyvän enemmän tuolle Mendelssonille mutta saakoon rakas puolisoni päättää tuon toisen. Virren valinnan kuvittelin olevan vaikeamman kuin noiden marssien, mutta nähdessäni "soi kunniaksi Luojan" häävirsiksi suositeltujen virsien joukossa, päätös oli tehty. Tuo on niin kaunis virsi, jotenkin juhlava, haikeakin. Toivottavasti myös mies pitää ehdotuksestani! :)



Eilen jäi kirjoittamatta. Iltapäivästä ystävä kävi kylässä ja leivoin suklaakakkua hänelle aamupäivästä. Muuten piti jotenkin kiirettä noiden askelien (joita nyt näköjään jo fanaattisesti yritän saada kasaan..) kanssa. Illalla kävimme vielä lenkillä miehen ja vauvan kanssa. Päivän askelsaldo oli 13415 jonka jälkeen olinkin niin heikoilla että hapotti tosissaan. Pakko oli heti kotiovesta sisälle päästyäni mennä jääkaapille ja keittää teetä.. Kyllä se olo siitä sitten onneksi parani! :D

Joulukorttitehdas käynnistyi ja montahan askelta jouluun onkaan?

Tänään innostuin jatkamaan joulukorttiprojektia. Enkelithän olin jo aikaisemmin kerennyt leikkaamaan. Käytiin vauvan kanssa Tiimarissa. Tietenkään vauva ei nukahtanut matkalla joten shoppailin sitten 8 kiloinen neiti käsivarsillani. Huoh! Löysin korttipohjat jotka oli helmiäiskartonkia sekä punertavaa paperia enkeleiden alle. Kyselin vielä helmien ja lumihiutaleiden perään, mutta en löytänyt mieleisiäni. Kuumakin alkoi olla, joten jätin korttien suunnitelman hautumaan. Johan noissa kartongeissa ja papereissakin olisi ihan riittävästi puuhaa tälle päivälle.


Ihastuin näihin vintage-enkeleihin Aspolassa. Äitini luonnehti hymyhuulin näitä enkeleitäni persoonallisiksi! Musta nää on tosi herkkiksiä <3 Tosiaan mun "joulukorttitehdas" sijaitsee vanhempieni luona. Siellä on tuo paperileikkuri ja muutama muu tarpeellinen juttu, joten olen kävellyt sinne askartelemaan. Saanpahan samalla ulkoiltua (kävelyä noin 3km suuntaansa), nähdä vanhempiani ja ei tule turhaan stressattua tekemättömistä töistä kun korttipaja on selkeästi mummolassa. Omassa kodissa voi sitten tehdä "luppoajalla" hyvin vaikkapa sitä villasukkaa valmiiksi. Korttiprojekti eteni niin että nyt on kartongista kortit leikattuina. Ja muutama punainen paperi myös. Katsotaan kerkeekö huomenna korttien kimppuun, vai tuleeko "vapaapäivä". Toivottavasti saan kehiteltyä noihin kortteihin lisää kivoja yksityiskohtia. Toisaalta liiankaan skräpätystä en niin kovasti innostu, yksinkertainen on kaunista. :)

Tosiaan kävellen tuli mentyä mummolaan. Sain viime viikolla postissa fb-kaveriltani askelmittarin ja olen sitä nyt testaillut. Täytyy myöntää että viikonloppuna mittarin tulokset olivat surkeita. Ymmärrettävästi askelmittari ei innostunut 70 neliön asunnossamme tehdyistä askelista juurikaan ja vaikka molempina päivinä tuli käytyä ulkoilemassa, oli mittarin tulos rapiat 1100 per päivä säälittävää luokkaa.. Sunnuntain retkeltäkään ei juuri askelia irronnut, ja sainkin puolisoni ja tyttäreni repeilemään naurusta kävelemällä ympyrää asunnossamme kun päätin ettei sunnuntain tulos voi jäädä huonommaksi kuin lauantainen... Mutta onneksi arki tuntuu pelastavan nuo viikonlopun tulokset. Tämän päivän askeleet oli 11738! Kävin aamulla saattamassa koululaisen kouluun ja sitten päivällä kävelimme Tiimarin kautta mummolaan. Askarreltuamme riittävästi kävelimme kotiin ja vielä illalla teimme kävelyn kirjastolle. Kyllähän tuo mittari tuntuu selvästi tsemppaavan tuohon liikkumiseen, jospa saisi nuo viimeiset 2,6 raskauskiloa karistetuksi ennen joulua, voi se olisikin tosi hyvä joululahja itselleni! :)

Kaitpa se olis käytävä nukkumaan. Mulla on nyt lukemisena Sara Gruenin "Apinatalo" josta yli puolet jo luettuna. Hyvä kirja!

Retkeilyä Suomenniemellä...

Tänään lähdettiin retkelle Suomenniemen näkötornille. Mukaan otettiin ketsupit, sinapit, banaanit, pillimehut ja kahvit termariin. Kaupasta napattiin vielä makkarat, nakit ja suklaat. Ilma oli oikein mukava vaikka aurinko ei koko päivänä paistanutkaan. Perille päästyä mies laittoi nuotion tulille ja sitten odotettiin ateriamme valmistumista!





Me tytöt kiivettiin reippaasti näkötornin korkeuksiin katselemaan. Kovin pitkään ei kuitenkaan tornissa oltu, tuuli niin reippaasti. Vauva oli mulla manducassa koko parin tunnin ajan välillä torkkuen välillä hereilläollen. Makkarat ja nakit maistuivat meille - nälkäisille - tosi hyvin nuotion äärellä. Jälkkäriksi syötiin herkulliset suklaabanaanit.





Eli banaanin kuori aukastaan mutta ei poisteta, sen jälkeen banaaniin tehdään muutamia kolosia lusikalla ja kolosiin sitten Fazerin sinistä täytteeksi. Tämä komeus sitten folioon ja nuotioon. Tosi herkkua, etenkin kahvin kanssa! :) Tämä on rakkaan mieheni opettama herkku!

Marraskuu on mulle jotenkin rankka kuukausi. On niin pimeää, pimeää ja pimeää. Jos jotakin voi tehdä itsensä piristämiseksi niin esimerkiksi ulkoilu ja luonnossaolo on yksi niitä parhaimpia. Tuolla näkötornilla oli sentään edes taivas vaalea ja kun oli riittävästi vaatetta päällä, ei tarvinnut palella. Pienet hippaleikit syömisen jälkeen ainakin pitivät kylmyyden poissa. Allekirjoittanutta ei tosin kylmyys vaivannut. Vauva manducassa lämmittää mukavasti! En tiedä voiko manducaa riittävästi kehua, meidän perheessä se on toiminut ainakin tosi hyvin! Suosittelen lämpimästi muillekin vauvaperheille.

Suomenniemen metsissä ainakin kasvaa vielä naavaa, oikein parraksi asti ;)

Kynttilöitä harmaaseen aamuun

Tekisi mieli aloittaa että Pyhäinpäivän aamu alkoi rauhallisesti ja heräilimme verkkaisaan. No, osiltaan näinkin mutta oikeasti vauva heräili 7:30 ja väänsi rieskat. Sen jälkeen ei enää nukuttanutkaan, ketään. Vaikka loikoilimme sängyssä yhdeksään asti. Vauva jo ottikin pienoiset päivänokoset ja isäntä imuroi ja laittaa ruokaa. Me tehtiin isomman tyttösen kanssa eilen Kreetalta tuoduista kivistä asetelma ja laitettiin se keittiön pöydälle muistuttamaan mukavasta lomasta. Ihania kiviä! Nyt isompi tekee jotain korua helmistä ja vauva, minä ja Nasu kisu makoillaan makkarissa... Kissoiltahan makkariin on pääsy yleensä ankarasti kielletty!! Joskus tulee kuitenkin poikettua linjasta.


Pian päästään herkuttelemaan lohella ja muusilla. Nami, nami, nami! Sitten mennäänkin tallille ja sen jälkeen viemään kynttilöitä hautausmaalle Pyhäinpäivän muistoksi.

Eilen sain myös Tuula-Liina Variksen "Irman" luetuksi. Aikas raskasta luettavaa. Kertoi lama-ajasta, erosta, vanhenemisesta.

Arkiaskareiden kimppuun!

Perjantai! Pari päivää blogihuumassa oltuani, päätin vihdoin tarttua kotihommiinkin. No, oikeastaan joskus on ihan hyvä tehdä käsitöitä, lueskella ja olla vaan lasten kanssa, kotityöt ei tekemällä lopu. Hmm.. Äitiyslomallahan tässä ollaan. Että kai se täytyy toisinaan vähän myös "lomalta" tuntua ;)

Päivä alkoi lakanoiden vaihdolla sekä pyykkien laitolla. Huoh! Mikäs siinä pyykkiä pestessä.. konehan ne pyörittää. Mutta ne kaappiin viikkaamiset. Mä olen huono silittämään _yhtään mitään_ joten haluan viikata vaatteet siististi kaappiin. Siellä ne kyllä siliävät riittävästi. Tosiaan loman jäljiltä pyykkiä on kertynyt ja nyt ne on laitettu. Vaihdoinpa samalla myös omat kesävaatteet laatikkoon yläkaappiin ja talvivaatteet niiden tilalle hyllylle. Jee, vähänkö olin reipas! Pitäis joku päivä käydä vauvelinkin vaatteet läpi ja katsoa sieltä kirpparille joutavat, ja muuten liian kesäiset erilleen.

Eilen sain myös kutsun parin viikon päähän "tyttöjen iltaan"! Ihanaa, hyvää ruokaa ja seuraa tiedossa. Lähdemme vauvan kanssa nautiskelemaan. Viimeistä kuukautta viedään että vauva on vain mun rintojen varassa ruokinnan suhteen. Tosi nopeasti tämä aika on kulunut!

Mä ajattelin tehdä joulukortit tänä vuonna jo melko ajoissa. Viimeisimmät vuodet oon lähetellyt valmiita kortteja, mutta nyt teen joulukortit itse. Löysin ihania vintagekuvia Mikkelin Aspolasta joita ajattelin kortteihin käyttää. Viimeisen puolen vuoden aikana on noita kortteja tullut väsättyä enemmänkin (ristiäiskutsut, vauvan kiitoskortit, hääkutsut ja nyt joulukortit). Täytyy laittaa kuvaa joku päivä kun pääsen urakan kimppuun tosissaan. *<:)

Nyt saunaan! Meillä on ihan perusviikonloppu menossa! Huomenna tallille, siivotaan ja vietetään kivaa aikaa perheen kanssa! Hauskaa viikonloppua ja Nenäpäivää kaikille!