Joulukorttitehdas käynnistyi ja montahan askelta jouluun onkaan?

Tänään innostuin jatkamaan joulukorttiprojektia. Enkelithän olin jo aikaisemmin kerennyt leikkaamaan. Käytiin vauvan kanssa Tiimarissa. Tietenkään vauva ei nukahtanut matkalla joten shoppailin sitten 8 kiloinen neiti käsivarsillani. Huoh! Löysin korttipohjat jotka oli helmiäiskartonkia sekä punertavaa paperia enkeleiden alle. Kyselin vielä helmien ja lumihiutaleiden perään, mutta en löytänyt mieleisiäni. Kuumakin alkoi olla, joten jätin korttien suunnitelman hautumaan. Johan noissa kartongeissa ja papereissakin olisi ihan riittävästi puuhaa tälle päivälle.


Ihastuin näihin vintage-enkeleihin Aspolassa. Äitini luonnehti hymyhuulin näitä enkeleitäni persoonallisiksi! Musta nää on tosi herkkiksiä <3 Tosiaan mun "joulukorttitehdas" sijaitsee vanhempieni luona. Siellä on tuo paperileikkuri ja muutama muu tarpeellinen juttu, joten olen kävellyt sinne askartelemaan. Saanpahan samalla ulkoiltua (kävelyä noin 3km suuntaansa), nähdä vanhempiani ja ei tule turhaan stressattua tekemättömistä töistä kun korttipaja on selkeästi mummolassa. Omassa kodissa voi sitten tehdä "luppoajalla" hyvin vaikkapa sitä villasukkaa valmiiksi. Korttiprojekti eteni niin että nyt on kartongista kortit leikattuina. Ja muutama punainen paperi myös. Katsotaan kerkeekö huomenna korttien kimppuun, vai tuleeko "vapaapäivä". Toivottavasti saan kehiteltyä noihin kortteihin lisää kivoja yksityiskohtia. Toisaalta liiankaan skräpätystä en niin kovasti innostu, yksinkertainen on kaunista. :)

Tosiaan kävellen tuli mentyä mummolaan. Sain viime viikolla postissa fb-kaveriltani askelmittarin ja olen sitä nyt testaillut. Täytyy myöntää että viikonloppuna mittarin tulokset olivat surkeita. Ymmärrettävästi askelmittari ei innostunut 70 neliön asunnossamme tehdyistä askelista juurikaan ja vaikka molempina päivinä tuli käytyä ulkoilemassa, oli mittarin tulos rapiat 1100 per päivä säälittävää luokkaa.. Sunnuntain retkeltäkään ei juuri askelia irronnut, ja sainkin puolisoni ja tyttäreni repeilemään naurusta kävelemällä ympyrää asunnossamme kun päätin ettei sunnuntain tulos voi jäädä huonommaksi kuin lauantainen... Mutta onneksi arki tuntuu pelastavan nuo viikonlopun tulokset. Tämän päivän askeleet oli 11738! Kävin aamulla saattamassa koululaisen kouluun ja sitten päivällä kävelimme Tiimarin kautta mummolaan. Askarreltuamme riittävästi kävelimme kotiin ja vielä illalla teimme kävelyn kirjastolle. Kyllähän tuo mittari tuntuu selvästi tsemppaavan tuohon liikkumiseen, jospa saisi nuo viimeiset 2,6 raskauskiloa karistetuksi ennen joulua, voi se olisikin tosi hyvä joululahja itselleni! :)

Kaitpa se olis käytävä nukkumaan. Mulla on nyt lukemisena Sara Gruenin "Apinatalo" josta yli puolet jo luettuna. Hyvä kirja!