Hääressiä pukkasi viikonloppuna..

Viikonloppuna mulle iski häästressi, kun tajusin että sitähän on enää 27 yötä häihin! Ja vaikka mitä vielä tekemättä, hankkimatta ja sopimatta. Stressi helpottui sillä kun sanoin stressistä miehelle ääneen ja sitten tein maanantaille ja tiistaille "työlistat". Huh!

Nyt on käyty alustavasti tilaamassa hääkimppu. Ajattelin että vain valkoisia ruusuja sekä helmiä ruusujen lisäksi. Mutta äsken löysin seuraavan kimpun jonka kuvan vien näytille paikalliseen kukkakauppaan. Aikas kiva, etenkin nuo käpyset sopii hyvin metsurin tytölle! Tilasin miehelle myös vieheen sekä pyysin ruusunterälehtiä kukkakaupasta joita sitten heitetään kun kirkosta tullaan.

Seuraavaksi painelin kampaamoon tilaamaan ajan hiusten värjäykseen. Viikkoa ennen häitä. Sitten soitin kosmetologille ajan ensi maanantaille. Järjestelin lasten koulustahaun ja vauvan hoidonkin samaan syssyyn sekä sovin ystäväni tapaamisesta keskiviikkona. Hanna tekee mulle hääkampauksen ja sovitaan koekampauksenkin aika tällä viikolla vielä. Sitten lähetin emailia hääviettopaikkaan ja skannasin kutsukortin, mistä näkee värit (luonnon valkoinen, ruskea, harmaa, helmen valkoinen). Ilmoitin haluamamme hääkakun (suklaakakku) ja yhden allergikon tiedoksi hääpaikkaan.

Nyt olen sitten vääntänyt hääkarkkeja. Hyvin yksinkertaista. Sellofaania ja 2 vaahtokarkkia ja hopealangalla kiinni. Lisäksi muumiaiheisia mietelauseita jotka kiinnitän vielä pussukoihin. Saavat kelvata. Huomenna lähdemme kaupunkikierrokselle rakkaan mieheni sekä hänen Visansa kanssa. Ne mun hääkengät on parasta löytyä! Sormuksien kaiverrukset ilmoitettava, ja munpa sormus on ihan liian iso! Niin ja naisväelle hankitaan kauniit sukkahousut. Ja leimasinkin olisi etsittävä. Täytyy sanoa että stressi on vähentynyt melkoisesti. Haluaisin että viikkoa ennen häitä ei olisi enää mitään ihmeellistä tehtävää, kunhan "tsillailtas" vaan...

Kyllä tulee olemaan ihmeellistä aikataulutusta. Se on kuukauden sisään mulla hammaslääkäriä (lukumäärä vielä epäselvä), kosmetologia, kampaajaa, papanäytettä, ja mitähän vielä tehtäis?

Mulla meni pari päivää Kreetan kuvien kanssa. Tein niistä kuvakirjan ja nyt odotetaan kuinka hieno siitä tuli! Aikaavievää puuhaa, joten bloginkin kirjoitus sai väistyä sen tieltä! Mutta nyt taas kerkeää kirjoittamaan. Niin ja sainhan mä mun huivinkin tehtyä. Tosin aloitin tekemään samanlaista, mutta hieman pienempää huivia isommalle tytölle. Isompi neiti on alkanut myös itse neulomaan, sekin on jo parikymmentä senttiä saanut kaulaliinaansa tehtyä. Jee, onpa kiva homma että oma tyttö innostuu myös käsitöihin! :)) Kuulumisiin.