torstai 2. elokuuta 2012

Punaviinimarjamehua vatuilla maustettuna

Koska vauvaa ei edelleen kuulu eikä näy sekä kaipasin jotakin muuta ajateltavaa äitini tämänhetkisestä tilanteesta, otimme Mimosan kanssa vadin ja lähdimme poimimaan takapihamme punaviinimarjapensaaseen kypsiä marjoja. Meillä on punainen ja valkoinen viinimarjapensas sekä karviaispuska takapihallamme. Niin ja joku luumupuu taitaa olla ja omenapuu, jossa ei näyttäisi olevan yhtään omenaa tulossa. Kirsikatkin, ne kirpakat, tuli jo syötyä etupihalta. Mimmi oli mukavasti marjankeruupuuhissa mukana. Välillä napsaisi marjan omaan suuhunsa, välillä vei pienin käsin yhden marjan vatiin (ja oli niin onnellinen kun kiitin tapahtuneesta) ja välillä rouhaisi marjoja sillä seurauksella että sain hetken keräillä niitä, jo kertaalleen kerättyjä, uudelleen maasta. Ilma oli mukavan tuulisen lämpöinen, mutta jo vähän syksyäkin oli ilmassa.


Mä en ole tehnyt moneen vuoteen itse mehua. Viimeeksi varmaan vuonna 2006 edellisen kerran. Kun erosimme Iisan isän kanssa, ajattelin että olen vähäksi aikaa mehuni tehnyt. Tuli varmaan hieman innostuttua liikaa silloin nuorena, kun muistaakseni tein parikymmentä maijallista mehua jonakin vuonna.. Niitä sitten on tullut juotua useana vuotena... Mehumaijani saikin siirtyä Raatille, josta sen tänään kävimme hakemassa takaisin kotiin "lainaan". Täytyy soittaa mummolle, milloin tarvitsevat sitä, niin saavat viedä mukanaan sinne maalle sen. Voihan se olla ettei tässä ihan heti tule mehuja keiteltyä JOS tuo vauva nyt joku päivä sattuisi haluta syntyä.. 

Nyt, kun en saanut äidiltä kysytyksi viimeisimpiä vinkkejä mehuntekoa varten, käytin hyväkseni Marttaliiton mehun keittäminen sokerin kanssa -ohjetta. Sain melkein neljä litraa mehua noista tämän päiväisistä keräilyistäni. Mutta mikä oli kivointa niin huomata se että tätähän voisi tehdä nyt toisenkin kerran. On se omatekoinen mehu niin vaan toisen makuista kuin kaupan mehut! :)


Tähän mehuerään tuli:
3 kg punaisia viinimarjoja
600g puutarhavattuja
900g hienoa sokeria

2 kommenttia:

  1. Olet kyllä aika etevä emäntä.:) Mä en ole ikinä keittänyt mehua (ja pakko myöntää ettei ole ihan heti suunnitelmissakaan;). Toivottavasti vauva ei anna odottaa itseään kovin pitkään. Tsemppiä! -L

    VastaaPoista
  2. :D Vielä sä Laura hyvin kerkeet opettelemaan! Helppo homma! :)
    Ja tosiaan kun ei vauvaa näy eikä kuulu, niin täytyy tässä keskittyä kaikkeen muuhun mukavaan..! Jospa hän ymmärtäisi tulla häiritsemään...

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi ♥ luen sen kuitenkin ennen julkaisemista :)