Mä olin jo aikaisemmin puhunut äidille että voin tehdä meille kranssit oviin. Äiti on tähän asti aina itse ne väsännyt omiin oviinsa ja tehnyt sitten myös meillekin. No, ajattelin että mä teen ne sitten tänä vuonna kun äidistä ei ole niiden tekijäksi. Eilen sitten näin Tokmannilla myynnissä olevia havukransseja joihin tartuin kuin uppoavaan laivaan. (Olin jo mielessäni luopunut ajatuksesta että mä lähden etsimään metsästä havuja ja itse kasaisin kranssin kasaan...) Sovittiin sitten että tänään, aamupäivästä voitaisiin niitä sitten mummolassa askarrella. Mentiin joskus puolen yhdentoista aikoihin mummolaan pikkuisten kanssa. Äiti oli pöydän ääressä lukemassa lehteä. Pistin itselleni kahvit tippumaan ja odottelin että äiti saisi lehden luettua. Aatos nukkui turvakaukalossa ja Mimosa temusin mun vierellä. Etsittiin koristeita (joita äiti on pistänyt edellisistä kransseista ym. joulukukkajutuista talteen) ja osa löydettiinkin. Sitten alettiin hommaan...
Tähän asti sitä sitten päästiin. Musta alkoi tuntumaan, ettei kaikki koristeet voi mitenkään olla tässä ja äiti sanoi niitä olevan Jannen huoneen kaapissa. (Ensin etsin niitä vaatehuoneesta, eteisen kaapista ja lopuksi Jannen huoneen kaapista.. Vaatekaapissa touhutessani, joku taisi viskata multa yhden lootan tarkoituksella käsistä, kun sieltä tuli vastaan äidille pari kivaa huivia sekä lapaset ja nahkarukkaset! ;) ) Ajattelin että kyllä ne on nyt vaan löydettävä ne loputkin koristeet ja työnsin äidin pyörätuolilla niitä etsimään kanssani. Isäni oli lähtenyt käymään terveyskeskuksessa, kun yksi sähköpiuha oli mennyt tippalaskurista rikki... Lapset itkivät ja meno oli melkoista. Samaan syssyyn vielä ovikellokin soi ja kummini tulivat vanhemmilleni kylään. Mimosa meni reippaana vieraita vastaan ja tietenkin kaatusi kynnykseen eteisestä tullessaan. Kamala itku ja äidin syliin oli tietenkin päästävä. Päätin että etsitään ne koristeet kun niitä nyt oltiin lähdetty tällä vaivalla etsimään, ja lopulta ne tulivat vastaan yläkaapista, onneksi! Päätettiin siinä sitten että jatketaan huomenna... :) Isänikin saapui ja alkoi keittämään kahvia. Minä imetin Aatosta ja lämmitin ruokaa Mimmille, jolle ei tietenkään maistunut koko ruoka. Puhelimet soivat, milloin mummo soitti, milloin lehtimyyjä ja milloin Juho ja isällenikin tuli puhelu.. Kahvien jälkeen kummini lähtivät ja jo melkein samalla kotipalvelun ihmiset olivat tulossa vanhemmilleni äitiä kylvettämään! Me lähdettiin siitä sitten kotia kohti laittamaan Mimmiä ja Aatosta päikkäreille... Matkalla näin äidin ystävän polkevan pyörällä vanhemmilleni päin kukkapaketti mukana ja muistin että olihan hänen vierailusta ollut puhetta eilen... Että näköjään tämä olikin oikea hulinapäivä mummolassa!
Osui nyt vähän turhan härdellipäivä kranssien tekoon! ;) Mutta hyvään alkuun me onneksi päästiin. Äitikin tuntui nauttivan kun pääsi käsillään tekemään, ja se sujui paremmin kuin olin ajatellutkaan! Minusta on tärkeää saada äidille vähän muutakin siihen päivään kuin vain pakolliset hoitotoimenpiteet ja kuntoilut, onhan se elämä muutakin! :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi ♥ luen sen kuitenkin ennen julkaisemista :)