lauantai 30. maaliskuuta 2013

Lankalauantai. Jumankauta juu nääs päivää..


Tää päivä alkoi sillä, että meillä YLLÄTYS YLLÄTYS
oksennettiin! Tai siis Mimmi oksensi ja vatsa oli löysällä. 
Mä olen niin lopen kyllästynyt tähän vatsatautiin ettei tosikaan.
Kukaan muu ei ole onneksi vielä tehnyt "mimmejä".
Toivottavasti tällä kertaa tauti meni nyt kerralla ohi, 
eikä uusiudu parin päivän päästä kuten tammikuussa ja pari viikkoa sitten... 
Ja parastahan olisi ettei ko. tauti näyttäytyisi meillä moniin vuosiin!!!


Ohrat kerkesivät hyvin pääsiäiseksi ;) On jo vihneet hyvin kelvanneet kissoillekin.

Pyörähdin tänään pikaisesti kirpparilla ja tein sieltä oikein mukavia löytöjä. Eurolla Aatokselle uikkarit, Mimosalle yökkärit ja Bamse-tunikaa, eurolla nekin. Mä en itselleni juurikaan löydä kirpparilta vaatteita, mutta tänään osui kohdalle tosi kiva toppi, eikä hintakaan (0,2e) ollut paha. ;) Myöhemmin kävimme Aatoksen kanssa mummolassani ja vietettiin siellä aikaa mummon, tädin ja hänen miehen, sekä serkkuni perheen kanssa. Illalla pelattiin vielä viuhahdus-korttipeliäkin. Mukava ilta oli. Täällä kotosalla Mimosa oli touhunnut isin ja isin veljen kanssa. Olivat olleet pihalla ja ruokakin oli maistunut samoin juoma. Kyllä se tästä taas. Juuri ennen nukahtamistaan Mimmi oli halunnut juotavaa ja sen jälkeen isin sylissä todennut "nyt nukuttaa" ja nukahtanut lähes samantien isin syliin ♥ Voi pientä!


Päivään on mahtunut myös pyykkihuoltoa... Kaupassa käyntiä, sekä vähän ruuanlaittoa. Juho teki karjalanpaistia, ja minä porkkana-ananas raasteen, puolukoita + sokeria sekä jälkiruuaksi mämmiä johon oli sekoitettu vanilliinikastike. Nyt täytyy lähteä nukkumaan, kun väsyttää enemmän kuin laki sallii..!

perjantai 29. maaliskuuta 2013

Pitkäperjantaina..

Ihana pitkäperjantai, vaikka ihan hirmuinen ikävä äitiä ♥

Se iski, kun lähettelin esikoisen synttärikutsuja tekstarilla, viimeisenä puhelimeni muistiossa lukee: äiti. Tuli kova ikävä, kun äidille en voikaan enää kutsuviestiä laittaa. Jotenkin niin lopullinen ajatus. Äidin numero ei ole enää edes käytössä. En silti pysty poistamaan sitä luettelosta. Onhan viesteissä monia tärkeitä juttuja. Viimeisimmät tosin lyhyeksi jääneitä. Viimeisimmässä viestissä ei ole edes mitään tekstiä. Äidin leikkauksen jälkeen niitä viestejä ei kovin monta edes saapunut. Ehkä viisi. Synttärionnittelut, kysymistä hiustenleikkauksesta, huoneen numeroa ja "ok" tai jotain sinnepäin. Lyhyitä viestejä, ja ulkopuolisesta kovin ehkä merkityksettömiäkin sanoja, mutta kun tietää, kuinka paljon ponnisteluja tuo pelkkä "ok" vaati äidiltä, tuntuu nuo kaksi pientä kirjainta kovin tärkeiltä, saati pidemmät viestit...

Kävin tänään pitkästä aikaa äidin haudalla. Vein samalla kynttilän, jossa oli kaunis kielotarra. Tänään on ollut jotenkin erityisen ikävä äitiä. Voi äiti, olisitpa täällä. Aloitin uuden ristipistotyönkin, sellaisen nopeatekoisen. Kyllä mä niitä liinoja osaan tehdä, mutta kuinkahan käy täytekakkupohjan? Näen jo painajaista siitä! Se ei tule onnistumaan, koetan kyllä, taas kerran. Todellakin, taas kerran. 

Pitkäperjantai. Tänään kävin pitkästä aikaa yksin lenkillä. Oli aika mukavaa mennä niin kovaa kuin kerkesi. Loppumatkan kävelin järven jäällä. Ei tuullut yhtään, aurinko paistoi. Ihmisiä tuli vastaan kävellen, hiihtäen, kauempana lennättivät lapset leijoja. Oli niin kaunista! Toivottavasti muutaman kerran vielä kerkeää jäälle mennä, ennen kuin alkaa jäät sulaa liiaksi.

Pääsiäistä vietellään leppoisasti. Meillä on Juhon veli vierailemassa ja Juhon ystäväkin perheineen. Sen suurempia suunnitelmia ei ole. Mulla oli toiveena aloittaa uusi käsityö ja se on nyt saatu alkuun. Toinen toive oli juuri tuo lenkkeily. Jospa vielä toisenkin kerran kerkeäisi yksin käymään kävelemässä. Niin ja Raatin mummolassakin tullee käytyä! Tämmöistä tänne. :)

keskiviikko 27. maaliskuuta 2013

Pääsiäinen on muuttanut meille! :)



Minä niin pidän tästä pääsiäisen värikkyydestä. Kenellekään ei varmaan ole asia jäänyt epäselväksi! Keltaista, vihreää, oranssia! Kaikkea niitä toki löytyy jo ennestäänkin, mutta nyt niitä ollaan lisätty vielä enemmän. Tänään ostin narsisseja ovenpieleen ja rappusille, sisältäkin niitä löytyy. Pikku tetet maksoivat vain 1,15e/kpl ja isommatkin 1,50e kpl, joten eivät ainakaan hinnalla olleet pilattuja. :) Jospa ne saisi vielä jatkokäyttöön omaan pihaan, kunhan lumet ensin sulavat. Ostin myös pieniä limenvihreitä tuikkukynttilöitä pussillisen.

Silmänruokaa kun on tehty riittävästi, niin kai se olisi niitä pääsiäisherkkujakin joku päivä tehtävä... :) Kappas muuten suklaamunia en olekaan vielä kuvannut... Ikään kuin täällä ei olisi mitään herkkuja.. On on ja hyvin ovat allekirjoittaneellekin maistuneet, vaikka viimeisten raskauskilojen pudotus on alkanut, ainakin henkisesti!  :) 3,3 kg ei ole paljon, mutta sitkeässä ovat... Ehkä jos tästä liikkumaan joutaisi niin varmaan ne sulaisivat.. :) 





Keskiviikkoa mennään... Hyvin ovat nousseet... :P :D 

tiistai 26. maaliskuuta 2013

Kukko hyppäsi orrelle.. Tai ainakin pakastimen oveen!


Kukko kiekuu!
Meillä herätään nykyään aika tarkasti 6:25. 
Tai siis Aatos herää. Muut kääntelevät kylkeään ja toivovat pienen, joskin hyväntuulisen, kirkulin vielä jatkavan uniaan. Usein harvemmin niin kuitenkaan käy! :) Onneksi A on suht tyytyväinen kainalossa (tissillä) tai lelujensa kanssa...

Mä sain toissa yönä valmiiksi sen vuosikausia tekeilla olleen ristipistotyöni! Aloitin sitä tekemään silloin kun Iisa oli vauva. Hmmm... Eihän siitä olekaan kuin kohta yhdeksän vuotta! :O Mutta meni tuossa aika monta vuotta, etten koskenut koko työhön, ehkä kuusi ainakin! Mutta nyt se on silitystä ja kehyksiä vaille valmis! Oli aika epäuskoinen olo, kun viimeiset pistot pistelin. Toiset käsityöt tuntuvat ikuisuushommilta, mutta kyllä ne silti kannattaa tehdä valmiiksi asti! :) Seuraavaksi täytyy sitten etsiä paikka Nalle-taululle! 


Viime yönä koin sitten inspiraation joka liittyi kukkiin! :) Vaihdoin muratin uuteen saviruukkuun kun se niin reippaasti on jatkanut versomistaan muuten jo niin kuolleessa jouluistutuksessa.. Toivottavasti muratti nyt viihtyy sille varta vasten ostamassani astiassa. Tekisi mieli hommata noita saviruukkuja lisää. Ovat silmääni kauniita! :) Parit (isot) viherkasvit odottavat vielä mullanvaihtoa. Tällä viikolla, tällä viikolla...


Sunnuntaina laitoin viimein meidän ohrat kasvamaan... On siellä jo jotain tapahtunut! Kyllä nää saa pääsiäiseksi luvan vihertää! :) Sunnuntaina lykättiin myös pääsiäiskortit matkaan. Vielä voisi vaihtaa keittiöön keltaisen kapan ja lisätä hieman pääsiäisrekvisiittaa! 

sunnuntai 24. maaliskuuta 2013

Palmusunnuntai tänään ja muistojakin lisäksi


Virvon varvon
tuoreeks terveeks
tulevaks vuodeks
vitsa sulle
palkka mulle


Nämä kaksi, pupu ja noita, tekivät monta ihmistä tänään aika iloiseksi ja onnelliseksi!

Iisa halusi, että ostamme Mimosalle pupu-puvun virpomista silmällä pitäen, ja tämä olikin oikein hyvä ostos Tiimarista. :) Mimosakin puki sen oikein tyytyväisenä ja innoissaan päälleen, vaikka toisinkin olisi voinut käydä. (Niin, se tahtoikä, tarviiko sanoa muuta!) ;) Äidin oma pikkunoita otti eilen asiakseen vääntää virpomisvitsoja, kreppipaperia, sulkia ja teippiä löytyi helposti äidin piirongin laatikosta, ja jonkun ajan kuluttua Iisa tuli sanomaan, että nyt ne on sitten tehty! Ensimmäisen kerran mun ei tarvinnut puuttua koko virpomisvitsaoperaatioon millään lailla! Täytyy kyllä myöntää, että olin aika iloinen tästä jutusta! Hienoa! :D 
Virpomisreissulla kävimme naapurin mummolla, papalla, isomummolla, ja mummilassa, Iisan isän luona sekä minun ystäväni luona josta tavattiinkin kummipoikani! :) Hän otti iloisena virpomiset vastaan! Ja paljon suklaamunia ja rahaakin tytöt tienasivat. Pikku-Aatos veteli hirsiä virpomisen ajan kopassaan autossa. Ehkä ensi vuonna meillä on yksi pupu-poikakin mukana virvontalenkillä? :)

Minä niin tykkään näistä pääsiäisperinteistä. Omassa mielessäni ne ovat iloisia asioita. Kevät - keltainen - vihreä - tiput - puput - rahka - suklaamunat! Iloisia asioita. Mutta tiedän toki, että myös suru kuuluu pääsiäiseen. Mutta ilonjuhlahan se lopulta on. 

Minulla on oma rakas muistoni pitkäperjantaihin liittyen. Ihana esikoiseni syntyi Pitkänäperjantaina vuonna 2004. ♥ Ihana pääsiäisvauvani. ♥ Koska synnytys oli kestänyt ja kestänyt.. Ja kun viimein pitkäperjantain puolella vauva syntyi ja tuli valvottua pari vuorokautta yhteen putkeen, niin totisesti päivä tuntui harvinaisen pitkältä! Mutta ihanalta silti! Minusta tuli äiti. Se oli mahtava tunne. Kuunkierrosta johtuen, pääsiäisaika vaihtelee, joten harvemmin sitä vietetään syntymäpäiväjuhlia pitkänäperjantaina, mutta Iisan syntymän jälkeen pitkäperjantai on tullut minulle erityisen tärkeäksi. 


Lapsena me kävimme veljeni kanssa virpomassa naapurusto, tai lähinnä koko "kylä". Myöhemmin virpomiskamuina oli tyttökavereitakin, ja veli virpoi omien kavereidensa kanssa. Sillä alueella oli paljon lapsiperheitä ja nopeasti opimme, minne pitäisi ensimmäisenä kiirehtiä. No, Matilaiseen tietysti kun sieltä sai kinderit :D, siitä sitten jatkoimme pitkin kylää ja kyllähän siinä virpomisreissulla aina kesti! Johonkin oveen ilmestyi aina jossain vaiheessa päivää lappu jossa luki että päivän virpojat ovat jo käyneet! Hahah, taisi munat loppua! :) Virpomisoksia oli monta kymmentä ja minä tykkäsin niitä askarrellakin, ja tehdä oikein hienoja, haitareita, kukkia, sulkia jne. niihin askarreltiin. Muistan vielä käyneeni virpomassa kuudennella luokalla. :) Keräsimme silloin ratsastusleiriin rahoja ja siinäpä oli yksi mahdollisuus saada joku ropo! :D Samojen tyttöjen kanssa me teimme myös pääsiäiskortteja. Piirsimme hienoja kuvia, noitia, pupuja, kissoja, pajunkissoja jne ja myytiin niitä sitten naapureille. :D Muista vielä että yksi kortti maksoi 3 markkaa ja kymmenellä markalla sai 3 kappaletta! :D :D :D heheh! Siinä se bisnes loisti! Ja saatiin kaikki korttimme myytyäkin. Vaan oli niissä aika homma tehdä, useamman kymmenen niitä kuitenkin tehtiin!

Hämmennystä Lindexillä...

Mä oon oikein odottanut oikeaa hetkeä, että saan valokuvata vähän lisää pikkuisille ostamiani vaatteita. On ne niin ihania! Suurimman osan oon ostanut netti- tai livekirppareilta, mutta kyllä niitä on välillä haettava ihan kaupastakin... Lastenvaatteissa tulee suosittua tuttaa, lindeksiä, h&m, mutta marimekkoakin on välillä pakko saada! :) Onneksi on noita kirppariryhmiä, kun en mä lapsille niitä kovin kalliita vaatteita kuitenkaan uutena raaski ostaa. Toki me&i löytyy myös ja kaikkea muutakin! :) Lapsille hankkimani välikausipuvut ovat ducksdayn, näyttävät ainakin ihanan värikkäille ja toivon, että toimivat muutenkin hyvin! 

Viimeksi kun käytiin lasten kanssa shoppailemassa, meinasi mulla mennä Lindexillä hermot! Tuossa seuraavassa kuvassa näkyy toi Bamse-haalari jota oli rekissa kaksi kappaletta jäljellä, ja nekin liian pienet Aatokselle. No, huomasin onnekseni sitten mallivauvan päällä samaisen haalarin joka näytti olevan juuri oikeaa kokoa! Huikkasin näkemälleni myyjälle, että kai tämän puvun voi tältä vauvalta pois ottaa, kun muita sopivia kokoja ei ole enää tarjolla? (Siis todellakin ajattelin sen olevan ihan itsestäänselvyys!) Mutta olin niin väärässä! Muita vaatteita asetellut myyjätär hyvä ettei pudonnut siltä penkiltään ja kiiruhti mun luokseni huolissaan (olin siis reippaana ottanut koko nukkevauvan syliini! :D) mun luokseni ja alkoi sitten selittelemään että hetkonen, hän ei nyt tiedä kun heillä on niin tarkkaa, että täytyy olla silitetyt vaatteet nukkejen päällä ja heidän somistaja vasta kävi tässä, että hänen täytyy nyt soittaa ja tarkistaa saako puvun nuken päältä ottaa!!! Siis mitäh! Puljussa on kolme haalaria MYYNNISSÄ ja tämä myyjätär ei nyt tiedä saako hän minulle myydä ko. tuotteen, kun se oikea koko nyt sattuu olemaan sen mallivauvan päällä! O_o Ensiksi mua vähän nauratti, mut sit mua alkoi vituttamaan ja mietinkin että jollen mä saa tuota haalaria täältä mukaani niin en todellakaan osta täältä mitään! Mut sit mua alkoi taas naurattamaan mielessäni! Varsinainen blondi täytyy olla töissä jos minun - maksavan asiakkaan - rahat ei kelpaa! Tai sitten Lindeillä on harvinaisen kova natsimeininkin näitten lastenvaatteiden ja niiden myymisestä mahdollisesti tulevien virheiden suhteen myyjä-reppanille... No, joka tapauksessa langan päässä johto oli antanut myyjättärelle luvan tämän Bamse-haalarin myymiseen... Joten poistuimme kaupasta tyytyväisenä, joskin todella hämmentyneenä! Kummallista meininkiä. 

Aatokselle kesäksi pari lyhythihaista bodyä veturi tutalta ja marimekon boboota ♥ sekä vihreät housut ja haalarit tuttaa molemmat ja kirppikseltä. Lindexin Bamse-haalari Aatokselle ja Mimmille Marimekon pallopaita, kirpparilta myös. 

Mä en voinut jättää tuota ihanaa leppäkerttu-kuosista välikausitakkia (Lindexille) ja koska settiin ei kuulunut housuja, ostin sille farkut kavereiksi. Bamse uikkari löytyi myös Mimmille kesäksi ja kukkatunika. Ja myös tuo ducksdayn välikausihaalari. 

Toki paljon muutakin on tullut ostettua... Yllätys! Ja kirppareilta nekin. Aatokselle ja Mimmille kesäisiä t-paitoja, bodyjä, shortseja, mekkoja.. jne. :)

torstai 21. maaliskuuta 2013

Hän on täällä taas, kuinka sua kaipasin, täällä taas, talven yli odotin ja täällä taas, neiti kevät on tullut kaupunkiin...

Täällä se on taas, niin se noro luultavastikin.
Just nyt melkein tuntuu siltä, että vois tehdä jotkut pääsiäisroviot jo nyt ja kantaa siihen noi kaikki saastaiset petivaatteet, matot, vaatteet ect. ja loraus bensaa päälle ja tulitikku perään.

Mä jo niin kuvittelin eilen, että voiton puolella ollaan Mimosan kanssa. Iisa tosin vasta aloitti taudin... Me oltiin eilen pulkkailemassakin ja muutenkin menoa ja leikkejä riitti. Mutta kuinkas ollakaan, Mimmiläinen teki yön aikana sellaiset ripulit että heikompaa jo hirvittäis. Meiltä melkein loppui jo vaipatkin, kun viimeinen talosta löytynyt laitettiin viiden jälkeen käyttöön. Onneksi Juho haki niitä heti aamulla kaupasta lisää. Aamupalalla tyttö melkein nukahti syöttötuoliinsa, mutta söi kumminkin ja joi jopa yllättävänkin hyvin... (3dl mehua ja 1,5dl jogurttia + leipää) ja eikös seuraavassa hetkessä yrjö tuli kylään ja kaikki varmasti tuli ulos mikä sinne menikin... Pesujen jälkeen laitoin lapsille Myyrä-dvd:n pyörimään ja pian Mimmi jo nukahtikin uudelleen. Nukkui 1,15min ainakin. Sitten heräsi onneksi vähän pirteämpänä. Täytyy sanoa, että kerrankin oli kuin hunajaa korville kuulla aavistus pienen nahistelun makua pikkuisten ollessa olohuoneessa! Jes! Ei sentään niin poikki ole, etteikö millään olisi mitään väliä! Ruokakin maistui vähän ja juoma. Nyt ne ovat molemmat päiväunilla. Niin, tai siis oli. Juuri tuon äskeisen kirjoitettuani Aatos otti ja heräsi, mutta jatkoi uniaan olohuoneen puolella. Onneksi tuohon tautiin ei kuume näytä nyt kuuluvan, se olis pikkuinen sairaalakunnossa hyvin pian jos lämpöä olisi. Nytkin jo vähän hirvittää.. mutta sormet ja varpaat ristissä että kotihoito tepsii!

Sairastupa kuittaa.