Ikävä..

Voi äiti kun mulla on sua niin i k ä v ä.

Isä ja veli olivat skannanneet äidin kuvia mulle sähköpostiin, jotta saan tehtyä äidin kuvista myös toisen kuvakoosteen muistotilaisuuteen. Niitä katsellessa iskee niin kova ikävä. Miksi, miksi ja miksi? Miksi piti tulla se kasvain joka viimein vei äidin hengen? Toisessa koosteessa on kuvia äidin viimeiseltä kahdeksalta kuukaudelta, niitä katsellessa jotenkin muistuu eri lailla mieleen millaista se äidin viimeinen taival olikaan... Ei varmasti helppoa. Mutta nuo kuvat ennen sitä! 

Kuuntelin Suvi Teräsniskaa ja "Rakkaus on lumivalkoinen" kappaletta. Tietenkin itkettää.

Sain tänään viimeisteltyä äidin kuolinilmoituksen.

Isäni luki sen ja purskahti itkemään.

Kyyneleet hoitaa..

Minuakin itketti.

Ja Mimosaa.

Eri syistä tosin, mutta kuitenkin.

Aika surullinen hetki.

Voi, kun iskän surusta ja ikävästä saisi puolet edes pois.

En tiedä, jaksaisinko niitä itsekään kantaa, mutta silti niin toivoisin.

Pikkuiseni on edelleen kipeänä.

Mä niin rukoilen, että poika paranisi niin pian kuin mahdollista.

Käytiin aamulla taas lääkärillä, samoin oirein.

Kuumetta, yskää ja nuhaa.

Nyt tosin kuume on ollut jo kolmatta päivää 38,7 tasoa.

Toki laskeen kuumelääkkeellä onneksi.

Korvat terveet, hengitysäänet puhtaat.

Syö ja juo.

Kakka tosin on vetisempää...

Mikä lie virus onkaan.

Kunhan ei keuhkokuume tai rs-virus. Tai mikään muukaan vakava.

Pyysin katsomaan omatkin korvani,

terveet olivat.

Sen verran stressiä, että päässä oleva paine tuntuu jo ilmeisesti korvissakin. ;)

Luulotauti, mikä luulotauti.

*     *     *

Kuva on enkeliaiheisesta kalenterista ottamani valokuva.

Sain sen äidin serkulta, Tainalta, samalla kuin osanottokortin.

Oli todella kaunis ja koskettava muistaminen.