Yksi elämän perussäännöistä, jonka olen miehelleni opettanut, kuuluu seuraavasti:
"Silloin kun väsyttää, täytyy mennä nukkumaan".
Sillä pitäisi päästä jo aika pitkälle.
Niin ja kun kiukuttaa, niin silloin pitää syödä.
* * *
Tänään kävin kissanpoikien kanssa rokotuksilla ja emolta puhdistettiin samalla käynnillä hampaat hammaskivestä. Sen jälkeen hain samaisesta kaupungista ystäväni ja kummityttöni meille vieraiksi. Pitkästä aikaa oikein yökylään asti! Mukavaa! Olisin käynyt myös äitiä moikkaamassa Mikkelissä, mutta hänellepä oli noussut kuume Töölössä ja sairaalasiirrosta ei tullutkaan mitään. :( Harmi. Äiti on odottanut kovasti siirtoa, päästäisiin useammin käymään ja toivottavasti hoitajatkin kerkeisivät viettämään enemmän aikaa kuntoutettavien parissa. Nyt kun kiirettä tuntuu piisaavan ja eräänäkin päivänä äitini oli unohdettu 3,5 tunniksi istumaan pyörätuoliin... Keinot on aika vähissä jollei ole hälytyskelloa käden ulottuvilla, ääntä kun ei pysty käyttämään eikä voimat riitä siirtämään pyörätuolia niin että pääsisi hoitajien luokse. :/
Viikonloppuna, äidin luona käynnin jälkeen, tunsin itseni hyvin surulliseksi kun kuulin että leikkausta olisi mahdollisesti tarkoitus jatkaa elokuussa. Ensimmäiset fiilikset olivat etten mä kestä, enkä halua, enkä voi sanoa sitä äidille, ja että haluan vain iloita vauvasta joka meille pian syntyy enkä pelätä äidin puolesta kuinka leikkaus onnistuu vai onnistuuko? Nyt onneksi on jo helpommat fiilikset. Asiat menee niin kuin niiden on tarkoitettu, näin se vain on uskottava.
Eilen meidän perheeseen saatiin onneksi myös iloisia uutisia. Mieheni sai uuden viran jossa aloittaa syyskuun puolella. Vaikka työmatka pitenee ja todennäköisesti yhdessä vietetty aika hieman lyhenee, niin olen joka tapauksessa erittäin iloinen tästä työpaikasta! Toivon että mieheni pääsee toteuttamaan unelmiaan ja saa työstään nautintoa, vaikka sen eteen täytyisi vähän paiskia hommiakin! Onnea rakas!
* * *
Vettä sataa, taas! Mutta sateen ropinaan on mukava pian nukahtaa!
Ja kun surettaa niin kannattaa otta pari palaa (mielummin riviä:) suklaata.
VastaaPoistaRuuhkavuodet konkretisoituu teidän elämässä kyllä sanan varsinaisessa merkityksessä.
Voimia ja lämpimiä ajatuksia!
-L
Tosiaankin! Täytyy nyt jo sanoa että vähän vähempi koettelemusten sarja alkaisi jo riittämään. Vaan kun sitä tuntuu tulevan aina kauhallinen lisää, kun luuli jo maksimimäärän saavuttaneen.. :/ Yritetään silti ajatella positiivisesti ehkäpä vaikka suklaan voimin?
Poista