Viikko Iso-Syötteellä..

Viikko sitten tulimme kotiin Iso-Syötteen reissulta. Olin siellä lasten, veljeni perheen sekä isäni kanssa. Juho oli kotimiehenä ja kissanhoitajana. ♥ Koska matka perille asti oli 586km suuntaansa, tein ajomatkan kahdessa osassa. Pohjosiin päin ajellessa olimme ensimmäisen yön veljeni luona Leppävirralla. Takaisin tullessa pysähdyimme Kuopiossa, jossa yövyimme Scandicissa. Kuopioon tullessa mietin, että onpa mukava tulla hotellille yöksi ja syödä aamulla maittava aamupala. Kun olin saanut lapset pois autosta, muistin avaimien olevan virtalukossa ja enkös lyönyt pääni auton kattoon, kun kömmin avainten luo... Siitä alkoi sitten päänsärky, yölläkin heräsin tunnin välein vain toteamaan, että särky jatkuu yhä. Tietenkään mulla ei ollut mitään särkylääkkeitä edes mukana.. Aamupalan jälkeen jätin lapset hotellille ja lähdin etsimään apteekkia... Puolen tunnin autolla harhailun jälkeen viimein apteekki löytyi. Tietenkään mulla ei ollut kolikkoa, jolla olisin maksanut auton pysäköinnin, joten jätin auton sakkojen uhalla paikalleen. Onneksi tällä kertaa onni oli myötä ja selvisin ilman parkkisakkoa. Hotellilla otin sitten särkylääkettä ja puolen tunnin lepäämisen jälkeen viimein alkoi elämä voittaa ja kipu helpottaa! Ja pystyttiin pakata tavarat ja lähteä jatkamaan kotimatkaa...

Iso-Syötteelle tulimme lauantaina ja sunnuntaina olin näin komeat kelit hiihdellä. Aamupäivästä miehet kävivät hiihtoreissulla ja iltapäivästä lähdin kälyni kanssa sivakoimaan 13,5km pituisen hiihtolenkin. :) En ole hiihtänyt kolmeen vuoteen, joten yllättävän hyvin jaksoin tuon hiihtolenkin tehdä. Kävimme ahmatuvalla. Mukana meillä oli mehua, mehukeittoa sekä banaani. Hyvät eväät oli. Takaisin tulo oli onneksi huomattavasti helpompaa, kun ensimmäinen 1,5km olikin alamäkeä!!! Voisi sanoa että Thank God! ;) Se antoi väsyneille matkanaisille kummasti virtaa taivaltaa kotiin asti! Seuravana päivänä meillä oli vanhimmat tytöt matkassamme ja kävimme hiihtämässä 6,5km lenkin. Hyvin meni sekin reissu, mutta siihen jäi minun hiihtämiset.

Lasketteluakin tuli koitettua 18 vuoden tauon jälkeen. Yllättävän hyvin meni ;) Iisakin oli ensimmäistä kertaa laskettelemassa ja lähti seuraavanakin päivänä mielellään mukaan veljeni perheen kanssa. Minä jäin pienempien lasten ja papan kanssa katsomaan pikkukakkosta... Ja suremaan Nasu kissaamme..

Päätalo instituutissa Taivalkosken kirjastolla.

Jalavan kaupassa käytiin kahveilla ja tekemässä pienet shoppailut!

Äiti ja tytöt :)

Jalavan kaupan matkamuistot ♥

Tiistaina teimme reissun Taivalkoskelle, isäni idolin - Kalle Päätalon - kotimaisemiin. Kävimme Päätalo instituutissa katsomassa näyttelyn sekä videon pätkän, ja sen jälkeen siirryimme Jalavan kauppaan kahville.

Samana päivänä piti olla Nasun leikkaus Kuopiossa. Juho siis piti vapaapäivän ja lähti viemään Nasua sinne. Nasulta piti leikata peräsuolen loppuosan laajentuma, mutta Kuopiossa tehdyssä tutkimuksessa selvisikin, että Nasun paksusuoli oli täysin laajentunut... Lisäksi kissan lantion alue oli ahdas ja eläinlääkäri epäili, että silloin kun Nasun jalka murtui 11 viikkoisena, olisi jotain tapahtunut samalla lantiolle ja tästä syystä jäänyt ahtaaksi. Juttelin eläinlääkärin kanssa puhelimessa ja lääkäri, Pekka Halonen, oli sitä mieltä, että eutanasia olisi tässä tapauksessa armeliain vaihtoehto. Olipa se musertava puhelu... Nasu-kulta oli vain 4,5 vuotias. Itkusta ei meinannut tulla koko iltana loppua. Onneksi olimme kuitenkin edellisenä iltana jutelleet Iisan kanssa, että Nasu tuskin tulee olemaan kovin pitkäikäinen. Jonka Iisa tuolloin totesi ymmärtävänsä. Sen verran monta eläinlääkäri keikkaa viimeiseen puoleentoista vuoteen oli mahtunut, että niistä saattoi hyvin päätellä, ettei kaikki ole kunnossa. Toisaalta oli lopulta jollainlailla hyvä tietää syy (ahdas lantio) näille ihmeellisille kakkaamisvaivoille. Loppu loma menikin sitten melko surullisilla fiiliksillä, ainakin minulla. Perjantaina kun kotiuduimme ja Juho tuli töistä, hautasimme rakkaan Nasumme mummolan takapihalle, pihakoivun viereen.. ♥