Hän on täällä taas, kuinka sua kaipasin, täällä taas, talven yli odotin ja täällä taas, neiti kevät on tullut kaupunkiin...

Täällä se on taas, niin se noro luultavastikin.

Just nyt melkein tuntuu siltä, että vois tehdä jotkut pääsiäisroviot jo nyt ja kantaa siihen noi kaikki saastaiset petivaatteet, matot, vaatteet ect. ja loraus bensaa päälle ja tulitikku perään.

Mä jo niin kuvittelin eilen, että voiton puolella ollaan Mimosan kanssa. Iisa tosin vasta aloitti taudin... Me oltiin eilen pulkkailemassakin ja muutenkin menoa ja leikkejä riitti. Mutta kuinkas ollakaan, Mimmiläinen teki yön aikana sellaiset ripulit että heikompaa jo hirvittäis. Meiltä melkein loppui jo vaipatkin, kun viimeinen talosta löytynyt laitettiin viiden jälkeen käyttöön. Onneksi Juho haki niitä heti aamulla kaupasta lisää. Aamupalalla tyttö melkein nukahti syöttötuoliinsa, mutta söi kumminkin ja joi jopa yllättävänkin hyvin... (3dl mehua ja 1,5dl jogurttia + leipää) ja eikös seuraavassa hetkessä yrjö tuli kylään ja kaikki varmasti tuli ulos mikä sinne menikin... Pesujen jälkeen laitoin lapsille Myyrä-dvd:n pyörimään ja pian Mimmi jo nukahtikin uudelleen. Nukkui 1,15min ainakin. Sitten heräsi onneksi vähän pirteämpänä. Täytyy sanoa, että kerrankin oli kuin hunajaa korville kuulla aavistus pienen nahistelun makua pikkuisten ollessa olohuoneessa! Jes! Ei sentään niin poikki ole, etteikö millään olisi mitään väliä! Ruokakin maistui vähän ja juoma. Nyt ne ovat molemmat päiväunilla. Niin, tai siis oli. Juuri tuon äskeisen kirjoitettuani Aatos otti ja heräsi, mutta jatkoi uniaan olohuoneen puolella. Onneksi tuohon tautiin ei kuume näytä nyt kuuluvan, se olis pikkuinen sairaalakunnossa hyvin pian jos lämpöä olisi. Nytkin jo vähän hirvittää.. mutta sormet ja varpaat ristissä että kotihoito tepsii!

Sairastupa kuittaa.