Viikko sitten oli äidin hautajaiset. Keli näyttää yhtä kauniilta kuin silloin, aurinko paistaa ja on pakkasta. Ehkä kylmempää? En tiedä, kun en ole pihalla vielä käynyt, katsellut vain ikkunasta mieheni ja tyttäreni pihahommia mammalan pihalla. Vauva nukkuu päiväunia vieressäni, mamma tekee kinkkukiusausta... Tänään olisi vielä 1v synttärijuhlat edessä Savonlinnassa. Elämä jatkuu...
Äidin hautajaiskuvat odottavat hakijaansa kuvaamossa. Sain niistä viestin eilen, mutta silti unohdin ne täysin ja muistin vasta kun oli jo liian myöhäistä. Maanantaina sitten. Huomenna olemme menossa kirkkoon. Äidin nimi lausutaan ajasta ijäisyyteen siirtyneiden joukossa. Ajattelin käydä sytyttämässä kynttilän, samoin kuin Aatoksellekin silloin ristiäisten jälkeen. Sitten olisi vielä viime vuoden vauvoille järjestettävät vauvajuhlat. Niin ja esikoisella heppakerhoa ja ratsastusta. Ei tässä kerkee sammaloitumaan missään vaiheessa. Tosin välillä on otettava se oma hetki ajatuksilleen. Että tulee varmasti käsiteltyä kaikki se suru, mikä nyt täytyy, ettei jää käsittelemättä. Silti uskon, että äidin kaipuu kulkee mielessäni loppuelämäni ajan.
Meidän päiviin mahtuu niin iloa kuin surua.
Naurua kuin kyyneleitä.
Ensin mainittua onneksi enemmän,
minun mielessäni tosin omanlaistaan haikeutta joka hetki.
Toissapäivänä pikkukakkosen täti kysyi telkkarista, mikä on sinun suurin toiveesi?
Mimosa tähän huudahti innoissaan: "Kakkua"! :)
Se oli oikein realistinen ja hyvä toive 1v9kk ikäiseltä!
Tänään taitaa kakkutoive jo toteutua synttäreillä!
Aatos täytti tänään 7 kuukautta ♥
Tasan kuukausi sitten äiti oli vielä Aatoksen mukana juhlimassa... ♥
Tuntuu haikealta ajatella, että seuraavat juhlat vietämme ilman mummoa,
tai uskon, että äiti on kyllä läsnä vahvasti vaikkemme häntä paikalla näekään..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi ♥ luen sen kuitenkin ennen julkaisemista :)