"On jalka niin pieni,
pihapoluille astuu.
Ja joskus niin käy,
vielä housutkin kastuu.
On lapsen elämä huolia vailla
ja kädetkin huiskii
perhosen lailla.
On silmissä säihkyä
elämän uuden.
Ja nenässä tuoksua
sivutuulen.
On ihmettä monta
niin uskomatonta;
perhosta, kärpästä vallatonta.
Vähän pistelee kivet
jalkojen pohjaa.
Taivaan enkeli lapsen
kulkua ohjaa.
Ei ole huolia
lapsosen tiellä.
On lähellä koti
ja äitikin siellä."
Onnea rakas pikkuinen Aatoksemme! ♥
* * *
Eilen illalla tuli vietettyä taas jo perinteeksi muodostuneita syntymäpäivävalvojaisia, lähinnä leipomisien merkeissä. Ilmeinen väsymys myös näkyi allekirjoittaneen saadessa kokonaisen vanilliinisokeripurkin tipahtamaan hyllyköltä suoraan rinnalleni ja siitähän se levisi pitkin vastaimuroituja lattioita... ;) Keittiössä on sen jälkeen hienoinen vanilliininen aromi pöllähdellyt!
Oikeastaan eilen meillä pestiin myös lattioita ja siivottiin muutenkin. Pesin myös samalla ruokatilan seinät. Huh! Että olikin jynssättävää kaiken maailman ruokatahroista kynien jälkiin.. Tuskinpa vieraat muutosta huomasivat, mutta omissa silmissä ero oli melkoinen. Sain sitä paitsi toissapäivänä maalattua puusohvan viimeiset osat valkoisiksi ja halusin nyt keskittyä ruokatilaan. Isältäni toin pari räsymattoa ruokapöydän alle ja eteiseenkin löysi yksi paikkansa. Niin ja toki täytin mansikkasoseella ja banaanisiivuilla täytekakun välit, leivoin mansikka-limejuustokakun ensimmäiset kerrokset ja tein marengit. Pari päivää aikaisemmin olin tehnyt kääretorttupohjat sekä leiponut sämpylät pakkaseen. Tänään sitten oli kermakakun koristelu, juustokakun päälimmäisen kerroksen teko sekä sämpylöiden täyttämiset. (Juustokakun päälikerros epäonnistui kyllä kun ei pysynyt kasassa kunnolla. Muutenkin erikoinen ohje. Keskimmäistä kerrosta paistettiin uunissa 35 minuuttia. Jäi kyllä viimeiseksi kerraksi tämä koitos. Jos joku haluaa yriää onnistuisiko paremmin, mansikka-limejuustokakun ohje oli täältä.) Sekä imurointia taasen, pöytien raivailuja ja kattausta, kastekynttilän laittoa esille yms.
Mietin samalla synttärijuhlia. Minun kotonani synttäreitä vietettiin niin pitkään kuin kotona asuttiin. (Itsehän muutin 21 vuotiaana omaan kotiin..) Äiti teki aina syntymäpäiväkakun, pullaa sun muita herkkuja tarjoamisiksi. Lapsena "kaikki kylänlapset" olivat juhlissa mukana ja myöhemmin sitten ne koulukaverit ja ystävät. Tietysti sukulaisia unohtamatta! En muista, että koskaan juhlien järjestämistä oltaisiin pidetty jotenkin työläinä, vaikka ne varmasti sitä ovat olleet silloinkin. Ennemminkin nyt koen, että ne olivat rakkaudenosoitus meille lapsille. Nyt toivon, että omat lapseni saisivat kokea synttärijuhlien olevan "itsestäänselvyys" niin pitkään kuin täällä kotona asuvat. :)
Aatoksen 2v kakku. Sisällä mansikkasosetta ja banaania.
Aatos puhaltamassa kynttilöitä iskän sylissä ♥
Isi ja Aatos
Juhlimassa oli lähisukua, kummeja ja ystäviä. Neljätoista vierasta kaiken kaikkiaan pääsi tänään paikalle plus tietysti oma perheemme. :) Mukavat juhlat tuli vietettyä aurinkoisessa säässä! :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi ♥ luen sen kuitenkin ennen julkaisemista :)