Pyhäinpäivänä..

Viime lauantaina oli Pyhäinpäivä.

Ensimmäisen kerran menin Pyhäinpäivän illan kirkkoon.

Kirkossa sanottiin nimeltä jokainen kotiseurakunnassa kuollut ihminen ja sytytettiin kynttilät muistoksi alttarille. Isä pyysi minua sinne hänen, mummon, tädin ja serkun kanssa. Lähdin tietenkin. 

Aamupäivästä kävimme viemässä Juhon ja pikkuisten kanssa kynttilöitä haudalle. Uudelle hautausmaalle, Juhon isän ja kaverin haudoille, sieltä vanhalle hautausmaalle jossa on papan, tädin, isänpuolen isovanhempieni, isomummoni sekä äidin haudat. Vähintään haudoilla käynneillä tulee mietityksi väistämättä sitä, että onpa ikävää, että molemmilta meiltä, siis Juholta ja minulta, on toinen vanhemmista kuollut... :/

Kirkossa oli yllättävän paljon ihmisiä. Tuli mieleen jopa joulukirkko. 

Minä en ole aikaisemmin käynyt Pyhäinpäivän kirkossa, mutta nyt tuntui siltä että halusin mennä.

Koskettavalta ja surulliselta kuulosti, kun oman äitini nimi sanottiin kuolleiden joukossa ja hänelle sytytettiin kynttilä, keskeltä vasemmalta viidestoista. Tietenkin laskin, ja siihen kynttilään silmäni hakeutuivat kerta toisensa jälkeen kirkonmenojen kuluessa... Kirkon jälkeen kävin vielä yksikseni kävelemässä haudallasi. Siellä paloi yhdeksän kynttilää ♥ Oli monet muutkin muistaneet.

♥